Siirry pääsisältöön

Tekniset vaaliliitot - ovatko äänestäjät vain pelinappuloita?

Vaalit ovat demokratian ytimessä. Vaalit ovat hetki, jolloin kansalaiset pääsevät käyttämään valtaansa. Jokainen ääni on luottamuksen osoitus, ei vain ehdokkaalle, vaan myös sille arvopohjalle jota ehdokas ja hänen puolueensa edustaa. Äänestäjä antaa äänensä sille ehdokkaalle ja puolueelle, joka hänen mielestään edustaa parhaiten hänen arvojaan, näkemyksiään ja toiveitaan tulevaisuudesta. 


Mutta mitä tapahtuu, kun vaalien jälkeen kulisseissa solmitaan niin sanottuja teknisiä vaaliliittoja - ilman yhteistä poliittista ohjelmaa, ilman aitoa yhteistyön tahtoa, mutta yhdellä selkeällä päämäärällä: vallan maksimointi? 


Mielestäni tekniset vaaliliitot eivät kunnioita äänestäjien tahtoa. Ne ovat vain vallan jakamista kabineteissa ja pahimmillaan ne vääristävät vaalituloksen. On eri asia tehdä yhteistyötä vaalien jälkeen arvojen ja ohjelmien pohjalta - sehän on osa demokratiaa. Mutta tekniset vaaliliitot tehdään usein ilman mitään poliittista yhteyttä, vain siksi että voidaan saavuttaa enemmän paikkoja kuin mihin alkuperäinen äänestystulos olisi riittänyt. Paikat viedään toiselta / toisilta puolueilta, jotka ovat menestyneet vaaleissa paremmin. Se ei ole mielestäni rehellistä politiikkaa. Se on peliä, jossa äänestäjä toimii pelinappulana.

Tulisiko äänestäjän tietää jo ennen vaaleja, ketkä hänen äänestään hyötyvät?


Rautjärvellä Perussuomalaiset, Kokoomus, Pro Rautjärvi ja Kristillisdemokraatit ovat solmineet teknisen vaaliliiton. Myös kuntavaaleissa v. 2021 Perussuomalaiset, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit solmivat teknisen vaaliliiton. Mikä tämän liiton yhdistävä tekijä on? Ei yhteinen arvopohja tai ohjelma, vaan puhdas halu maksimoida valtaa. Teknisten vaaliliittojen ongelma on siinä, että ne voivat ohittaa äänestäjien todellisen tahdon - olisiko tämä pitänyt olla tiedossa jo ennen äänestyspäätöstä?


Teknisiä vaaliliittoja puolustellaan usein sillä että äänestäjien ääni saadaan paremmin kuuluviin, mutta entä niiden äänestäjien jotka ovat äänestäneet enemmän ääniä saaneita puolueita, onko heidän äänensä vähempiarvoinen? Esimerkiksi Rautjärvellä SDP sai 45,5% äänistä, Keskusta 33,2% ja nyt tehty neljän ryhmän vaaliliitto yhteensä 21,4%. Moni ehdokas sai enemmän henkilökohtaisia ääniä kuin osa puolueista yhteensä. Millä perusteella paremmin pärjänneiden puolueiden äänestäjien ääni on vähäpätöisempi?  Liittoja puolustellaan myös usein puolueen pienuudella, eikö ole jokaisen puolueen oma asia kuinka monta ehdokasta se asettaa listalle? Se miten moni haluaa puolueen ehdokkaaksi kertoo myös osaltaan siitä, moniko jakaa puolueen arvot alueella. 


Minä en henkilökohtaisesti hyväksy teknisiä vaaliliittoja, jotka solmitaan vaalien jälkeen. Mielestäni kaikkien vaaliliittojen tulee olla äänestäjän tiedossa silloin, kun hän astuu äänestyskoppiin. Haluan rakentaa politiikkaa, jossa äänestäjien ääni kuuluu selkeästi, jossa rehellisyys painaa enemmän kuin laskelmat ja jossa valta ei ole itseisarvo. Jos haluat äänesi kuuluvan reilusti ja rehellisesti, valitse ehdokas ja puolue, joka seisoo sanojensa takana myös vaalien jälkeen. Tulevaisuudessa toivoisin, että kaikki puolueet rehdisti ilmoittaisivat äänestäjille aikovatko he mahdollisesti solmia vaaliliittoja toisten kanssa - silloin äänestäjä tietää onko hänen äänensä kaupan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Minä, minä, minä

Rautjärven kunnanvaltuustossa 7.1.2025 kuultiin kunnallisneuvos Tuure Westisen kirjoittama runo, jonka nimi on Minä, minä, minä. Runo istui tuohon kokoukseen täydellisesti. Valitettavasti se kuvaa mielestäni myös hyvin tämän hetken maailmaa. Minä, minä, minä   Hyvinä aikoina on ”varaa” riidellä vängätä vastaan   kuka on oikeassa kuka väärässä   kuka on syyllinen kenen on vika   kuka keksi ensin kuka sanoi ensin   kuka kuuntelee kukaan ei kuuntele   kuka kuulee kuka kuulee väärin väärin haluaa ymmärtää   ihmekös tuo kun aina väärin päättävät aina väärin tekevät   itse olisin oikein tehnyt!  -Tuure Westinen Kenen oli lelu? Kuka leikki sillä ensin? (Kuva: Pxhere)   Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, mutta viime vuosina moni on varmasti pannut merkille, miten kansanedustajien, kunnanvaltuutettujen ja muiden poliitikkojen käytös on muuttunut. Yhä useammin nähdään tilanteita, joissa populistiset väitteet ja henkilökohtaiset hyök...

Poliitikko – millaista kulttuuria haluat rakentaa tuleville sukupolville?

Millainen ihminen löytyy poliitikon takaa? Tämä kysymys ei vanhene vaalien jälkeen. Se ei liity pelkästään puolueisiin, titteleihin tai valittuihin paikkoihin. Se liittyy siihen, millaista ihmisyyttä me haluamme päätöksentekoon ja millaisia arvoja tuemme sanoillamme ja teoillamme.     Löytyykö sieltä utelias ja muita kunnioittavasti kohteleva ihminen, vai onko tavoitteena muiden epäonni ja vahingoittaminen? Kykeneekö poliitikko kompromisseihin vai uskooko hän omaan oikeassa olemiseen niin vahvasti, että on valmis käyttämään puolitotuuksia näyttääkseen itse urhealta? Rakentaako poliitikko omaa asemaansa muiden epäonnella, dramatisoimalla ja lietsomalla epäluuloa?     Hiitolanjoen ennallistaminen on yksi hienoimmista muistutuksista siitä, mitä voi tapahtua silloin kun kaikki vetävät yhtä köyttä samaan suuntaan. Minä uskon siihen, että politiikka voi olla yhteistyön, kuuntelemisen ja rakentamisen väline. Minä uskon, että jokainen voi valita haluaako olla ratkaisi ja...