Siirry pääsisältöön

Tekniset vaaliliitot - ovatko äänestäjät vain pelinappuloita?

Vaalit ovat demokratian ytimessä. Vaalit ovat hetki, jolloin kansalaiset pääsevät käyttämään valtaansa. Jokainen ääni on luottamuksen osoitus, ei vain ehdokkaalle, vaan myös sille arvopohjalle jota ehdokas ja hänen puolueensa edustaa. Äänestäjä antaa äänensä sille ehdokkaalle ja puolueelle, joka hänen mielestään edustaa parhaiten hänen arvojaan, näkemyksiään ja toiveitaan tulevaisuudesta. 


Mutta mitä tapahtuu, kun vaalien jälkeen kulisseissa solmitaan niin sanottuja teknisiä vaaliliittoja - ilman yhteistä poliittista ohjelmaa, ilman aitoa yhteistyön tahtoa, mutta yhdellä selkeällä päämäärällä: vallan maksimointi? 


Mielestäni tekniset vaaliliitot eivät kunnioita äänestäjien tahtoa. Ne ovat vain vallan jakamista kabineteissa ja pahimmillaan ne vääristävät vaalituloksen. On eri asia tehdä yhteistyötä vaalien jälkeen arvojen ja ohjelmien pohjalta - sehän on osa demokratiaa. Mutta tekniset vaaliliitot tehdään usein ilman mitään poliittista yhteyttä, vain siksi että voidaan saavuttaa enemmän paikkoja kuin mihin alkuperäinen äänestystulos olisi riittänyt. Paikat viedään toiselta / toisilta puolueilta, jotka ovat menestyneet vaaleissa paremmin. Se ei ole mielestäni rehellistä politiikkaa. Se on peliä, jossa äänestäjä toimii pelinappulana.

Tulisiko äänestäjän tietää jo ennen vaaleja, ketkä hänen äänestään hyötyvät?


Rautjärvellä Perussuomalaiset, Kokoomus, Pro Rautjärvi ja Kristillisdemokraatit ovat solmineet teknisen vaaliliiton. Myös kuntavaaleissa v. 2021 Perussuomalaiset, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit solmivat teknisen vaaliliiton. Mikä tämän liiton yhdistävä tekijä on? Ei yhteinen arvopohja tai ohjelma, vaan puhdas halu maksimoida valtaa. Teknisten vaaliliittojen ongelma on siinä, että ne voivat ohittaa äänestäjien todellisen tahdon - olisiko tämä pitänyt olla tiedossa jo ennen äänestyspäätöstä?


Teknisiä vaaliliittoja puolustellaan usein sillä että äänestäjien ääni saadaan paremmin kuuluviin, mutta entä niiden äänestäjien jotka ovat äänestäneet enemmän ääniä saaneita puolueita, onko heidän äänensä vähempiarvoinen? Esimerkiksi Rautjärvellä SDP sai 45,5% äänistä, Keskusta 33,2% ja nyt tehty neljän ryhmän vaaliliitto yhteensä 21,4%. Moni ehdokas sai enemmän henkilökohtaisia ääniä kuin osa puolueista yhteensä. Millä perusteella paremmin pärjänneiden puolueiden äänestäjien ääni on vähäpätöisempi?  Liittoja puolustellaan myös usein puolueen pienuudella, eikö ole jokaisen puolueen oma asia kuinka monta ehdokasta se asettaa listalle? Se miten moni haluaa puolueen ehdokkaaksi kertoo myös osaltaan siitä, moniko jakaa puolueen arvot alueella. 


Minä en henkilökohtaisesti hyväksy teknisiä vaaliliittoja, jotka solmitaan vaalien jälkeen. Mielestäni kaikkien vaaliliittojen tulee olla äänestäjän tiedossa silloin, kun hän astuu äänestyskoppiin. Haluan rakentaa politiikkaa, jossa äänestäjien ääni kuuluu selkeästi, jossa rehellisyys painaa enemmän kuin laskelmat ja jossa valta ei ole itseisarvo. Jos haluat äänesi kuuluvan reilusti ja rehellisesti, valitse ehdokas ja puolue, joka seisoo sanojensa takana myös vaalien jälkeen. Tulevaisuudessa toivoisin, että kaikki puolueet rehdisti ilmoittaisivat äänestäjille aikovatko he mahdollisesti solmia vaaliliittoja toisten kanssa - silloin äänestäjä tietää onko hänen äänensä kaupan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Musta joulu saapuu Etelä-Karjalaan

Etelä-Karjala elää raskaita aikoja. Hyvinvointialueen YT-neuvottelut ovat päättyneet ja lopputulos koskettaa meitä kaikkia. Lokakuussa alkaneet neuvottelut olivat laajat, neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 henkilöä ja alkuperäinen vähennystarve oli peräti 565 henkilötyövuotta. Neuvottelujen aikana etsittiin kuumeisesti vaihtoehtoja, jotta irtisanomisia voitaisiin välttää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti sopeutuskohteiden ideointiin ja heidän ehdotuksensa säästivät jopa 80 työpaikkaa. Silti lopputulos on raskas: enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää päättyy irtisanomisen kautta, lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatku ensi vuonna. Kokonaisuudessaan vakituinen henkilöstö vähenee jopa 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Nämä eivät ole vain numeroita – nämä ovat ihmisiä, perheitä ja ammattilaisia, jotka ovat tehneet arvokasta työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen.    Miksi tähän jouduttiin? Taustalla o...

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2025, Simpeleen kirkko

  Hyvät rautjärveläiset, arvoisat juhlavieraat, tänään me kokoonnumme yhteen juhlimaan Suomen itsenäisyyttä — maamme tärkeintä juhlapäivää. Täällä kirkossa, hiljaisuuden ja arvokkuuden keskellä, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä itsenäisyys meille merkitsee.   Eilen sain olla puhumassa Rautjärven 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Kerroin heille ajatuksia, joita olin kerännyt eri-ikäisiltä lapsilta siitä, mitä sana Suomi heille merkitsee. Nuo lasten vastaukset olivat ihania ja osuvia: luonto, järvet, metsät, puhtaus, turvallisuus ja Suomen lippu. Pienet, mutta merkitykselliset sanat.   Kun lapsi sanoo, että Suomessa on hyvä ja turvallinen olla, se on viesti meille aikuisille: olemme onnistuneet rakentamaan maan, jossa lapsen mieli saa levätä ja jossa arki on turvattua. Se on suuri kiitos heiltä, jotka ovat eläneet ennen meitä — ja myös muistutus siitä, että vastuu jatkuu meillä.   Itsenäisyyspäivänä meidän on hyvä muistaa menneitä sukupolvi...