Siirry pääsisältöön

Tekstit

Mitä jos apu ei tulekaan ajoissa?

Pääsin kirjoittamaan Demarinuorten vierasblogiin pelastajapulasta. Tässä vielä juttu myös tänne miun blogin puolelle, jos et oo jo käynyt Demarinuorten sivuilta lukemassa 😊 Suomea uhkaa pelastajapula, joka voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa apu ei saavu ajoissa paikalle. Pelastustoimessa on tapahtunut viime vuosina radikaaleja muutoksia, muun muassa varallaolojärjestelmän purkaantuessa, jotka ovat kiihdyttäneet alan ongelmia. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä Suomi tarvitsee jopa 2500 uutta pelastajaa, mutta uusia pelastajia valmistuu sisäministeriön mukaan esimerkiksi tänä vuonna arviolta vain noin 129. Mitä sitten pelastajapulalle voidaan tehdä? Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia kaikista jo nyt alalla työskentelevistä pelastajista mahdollisimman hyvin. Meillä on paljon alueita, joilla palkkaus on hävettävällä tasolla, pelastuslaitoksien sisällä on johtamisongelmia ja työhyvinvointi on äärimmäisen heikkoa. Pelastajien kanssa tulee tehdä urasuunnitelma pahan päivän va
Uusimmat tekstit

Mitkä ihmeen sopimuspalokuntalaiset?

Pelastustoimi koostuu pelastusalan ammattilaisista ja sopimuspalokuntalaisista. Vuonna 2018 hälytyskelpoisten sopimuspalokuntalaisten määrä Suomessa oli noin 15 000 ja päätoimisia pelastajia on noin 4 000 henkilöä. Sopimuspalokunnat huolehtivat keskeisesti erityisesti harvaan asutun Suomen pelastustoimesta. Suomen pinta-alasta noin 90 % on aluetta, jossa pelastustoimen ensilähdön huolehtii sopimuspalokunta.  Sopimuspalokuntalaisten rooli Suomen pelastustoimen kannalta on siis hyvinkin merkittävä, etenkin juuri harvaan asutuilla alueilla. Oman näkemykseni mukaan juuri harvaan asutuilla alueilla ongelmana on etenkin uusien sopimuspalokuntalaisten saaminen mukaan toimintaa, nuorten muuttaessa kaupunkeihin töiden ja opiskeluiden perässä.  Pelastustoimessa on tapahtunut viime vuosina radikaaleja muutoksia, muun muassa varallaolojärjestelmän purkaantuessa, joka on osaltaan kiihdyttänyt ongelmaa. Etenkin juuri harvaan asutuilla alueilla varallaolojärjestelmän lopettaminen oli kova isku pelas

Aluevaaliesite

  Aluevaalit lähestyy ja tein hiljattain aluevaaleihin liittyen vaaliesitteen. Koska vaaliesite ei tavoita mitenkään kaikkia, ajattelin julkaista sen myös täällä blogin puolella 😊

Kohti aluevaaleja ja tulevia hyvinvointialueita

Vielä muutama kuukausi sitten olin varma, etten ole lähdössä mukaan näihin vaaleihin. Kiinnostusta kyllä vaaleja ja tulevaa aluevaltuustoa kohtaan riitti, mutta kuvittelin että en voisi asettua ehdolle koska työskentelen melko paljon Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä. Uskomukseni osoittautui kuitenkin vääräksi ja selvisi, että en ole esteellinen vaaleissa. Kiinnostus alkoi heti herätä, sillä nyt valitaan päättäjät jotka päättävät minulle hyvin merkityksillisistä asioista: sosiaali- ja terveystoimesta sekä pelastustoimesta.  Aluvaaleissa valittavat päättäjät päättävät tulevaisuudessa muun muassa ensihoitoon liittyviä asioita. Kuva: SDP Olen kouluttautunut ja työskennellyt sekä hoitoalalla että pelastustoimessa, joten työntekijän näkökulmasta hyvinvointialueen tuleva pelikenttä on minulle hyvin tuttu. Koen vahvuudeksi päätöksenteossa myös ymmärryksen käytännön työstä, se mikä on oikeasti mahdollista toteuttaa ja millaisia vaikutuksia päätöksillä voi olla ruohonjuuritasolla. Pe

Kohti uutta valtuustokautta!

Kuntavaalit 2021 ovat ohi. Tai ovathan ne olleet ohi jo melkein kuukausi sitten, mutta vaalien jälkeiset puolueiden väliset neuvottelut paikkajaosta ovat jatkuneet vaalien jälkeen. Ensinnäkin haluan kiittää vielä koko sydämestäni kaikkia minua, muita demareita ja ihan ketä vain äänestäneitä! Tänään lehdessä julkaistiin jo tieto siitä, että tulen olemaan tulevalla valtuustokaudella Rautjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja. Saappaat ovat isot ja muutos hieman jännittää, mutta otan nöyrin mielin haasteen vastaan ja haluan olla mukana kehittämässä kotikuntaamme sen kärkipaikalta.  Viime valtuustokauden aikana olen valitettavasti huomannut yksittäisten valtuutettujen osalta ikävää käyttäytymistä muita valtuutettuja kohtaan. Mielestäni muiden valtuutettujen nimittely, mustamaalaaminen ja asioiden vääristely sosiaalisessa mediassa ei kuulu hyviin käytöstapoihin ja toivon, että saamme kitkettyä tällaisen käytöksen pois tulevalla valtuustokaudella, sillä mielestäni tällainen käytös ei palvele

Yrittäjyyden tukeminen

En voi vielä sanoa olevani yrittäjä, vaikka minulla on toiminimi ja osakeyhtiö. Voin kuitenkin kertoa että haluan olla yrittäjä ja toivottavasti tulevaisuudessa olenkin päätoiminen yrittäjä. Olen yksi niistä, joiden yrityshaaveet hautautuivat hetkeksi koronan vuoksi.  Koska yrittäjyys kiinnostaa minua ja onhan minulla jo teknisesti kaksikin yritystä olen saanut perehtyä yrittäjyyden maailmaan jo hieman. Perehtyessäni olen huomannut myös paljon epäkohtia esimerkiksi yrittäjien työttömyysturvaan ja yrittäjäksi kannustamisen osalta. En kuitenkaan pureudu tässä tekstissä niihin, jätän sen aiheen tulevien eduskuntavaalien alle.  Näin kuntavaalien alla haluan pohtia kuinka kunta voi olla mukana tukemassa yrittäjyyttä ja kuinka se jo nyt yrittäjiä tukee. Yritystä perustaessani Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY oli loistava apu. Rautjärven kunta rahoittaa KEHYä ja tämän vuoksi KEHYn palvelut ovat meille rautjärveläisille ilmaisia. KEHYstä saa neuvoja ja tukea yrityksen perustamisvaiheessa sekä