Siirry pääsisältöön

Tekstit

6. luokkalaisten itsenäisyyspäiväjuhlan puhe 5.12.2025

  Arvoisat juhlavieraat, t änään me juhlimme Suomen itsenäisyyttä. Se on päivä, jolloin pysähdymme miettimään, millainen maa Suomi on ollut, millainen se on nyt ja millaisena me haluamme sen tulevaisuudessa nähdä. Kun valmistelin tätä puhetta, kysyin eri-ikäisiltä lapsilta, mitä heille tulee mieleen sanasta Suomi. Sain vastauksia vähän nuoremmilta lapsilta kuin te, ja heidän ajatuksensa olivat ihania, suoria ja lapsen tavalla viisaita.   He sanoivat esimerkiksi luonto. He kertoivat kauniista järvistä, Lapin maisemista, kalastuksesta, retkeilystä ja metsästämisestä.   Luonto on meille suomalaisille sydämen asia — paikka, jossa saa hengittää, rauhoittua ja olla oma itsensä.   Toiset lapset sanoivat turvallisuus. He kuvasivat, että Suomessa on hyvä olla, että täällä on puhdasta ja rauhallista. Se on asia, jota ei kaikkialla maailmassa ole, ja siksi se on valtava lahja.   He mainitsivat myös metsät, Näsinneulan ja autot — pieniä, arkisia asioita, jotka...
Uusimmat tekstit

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2025, Simpeleen kirkko

  Hyvät rautjärveläiset, arvoisat juhlavieraat, tänään me kokoonnumme yhteen juhlimaan Suomen itsenäisyyttä — maamme tärkeintä juhlapäivää. Täällä kirkossa, hiljaisuuden ja arvokkuuden keskellä, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä itsenäisyys meille merkitsee.   Eilen sain olla puhumassa Rautjärven 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Kerroin heille ajatuksia, joita olin kerännyt eri-ikäisiltä lapsilta siitä, mitä sana Suomi heille merkitsee. Nuo lasten vastaukset olivat ihania ja osuvia: luonto, järvet, metsät, puhtaus, turvallisuus ja Suomen lippu. Pienet, mutta merkitykselliset sanat.   Kun lapsi sanoo, että Suomessa on hyvä ja turvallinen olla, se on viesti meille aikuisille: olemme onnistuneet rakentamaan maan, jossa lapsen mieli saa levätä ja jossa arki on turvattua. Se on suuri kiitos heiltä, jotka ovat eläneet ennen meitä — ja myös muistutus siitä, että vastuu jatkuu meillä.   Itsenäisyyspäivänä meidän on hyvä muistaa menneitä sukupolvi...

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Musta joulu saapuu Etelä-Karjalaan

Etelä-Karjala elää raskaita aikoja. Hyvinvointialueen YT-neuvottelut ovat päättyneet ja lopputulos koskettaa meitä kaikkia. Lokakuussa alkaneet neuvottelut olivat laajat, neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 henkilöä ja alkuperäinen vähennystarve oli peräti 565 henkilötyövuotta. Neuvottelujen aikana etsittiin kuumeisesti vaihtoehtoja, jotta irtisanomisia voitaisiin välttää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti sopeutuskohteiden ideointiin ja heidän ehdotuksensa säästivät jopa 80 työpaikkaa. Silti lopputulos on raskas: enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää päättyy irtisanomisen kautta, lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatku ensi vuonna. Kokonaisuudessaan vakituinen henkilöstö vähenee jopa 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Nämä eivät ole vain numeroita – nämä ovat ihmisiä, perheitä ja ammattilaisia, jotka ovat tehneet arvokasta työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen.    Miksi tähän jouduttiin? Taustalla o...

Rakkaus on rakkautta ja jokaisella on oikeus olla juuri se, kuka on!

Tällä viikolla vietetään jälleen Pride -viikkoa, jolloin nostetaan esiin ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja jokaisen oikeutta olla oma itsensä. Pride ei ole vain juhla, se on myös muistutus meille kaikille. Se muistuttaa meitä siitä, että maailma ei ole vielä valmis, mutta yhdessä voimme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen voi elää avoimesti ja turvallisesti omana itsenään. Rautjärven kunnan käyttämä Pride -lippu tunnetaan nimellä "Progress"eli edistys. Se kuvaa mielestäni hyvin Rautjärveä - haluamme olla eteenpäinkatsova, avoimuutta ja yhdenvertaisuutta lisäävä kunta. Kuva: Rautjärven kunta Pride näkyy monin tavoin: värikkäinä paraateina, keskusteluina, tapahtumina, liputuksena ja pieninä arkisina tekoina. Ennen kaikkea Pride näkyy ihmisten rohkeutena. Rohkeutena olla näkyvä, rohkeutena puolustaa omaa ja toisten oikeutta rakastaa, elää ja olla oma itsensä. Yhdenvertaisuus ei ole mielipidekysymys - se on perusoikeus. Kun puhumme tasa-arvosta, puhumme muun muas...

Poliitikko – millaista kulttuuria haluat rakentaa tuleville sukupolville?

Millainen ihminen löytyy poliitikon takaa? Tämä kysymys ei vanhene vaalien jälkeen. Se ei liity pelkästään puolueisiin, titteleihin tai valittuihin paikkoihin. Se liittyy siihen, millaista ihmisyyttä me haluamme päätöksentekoon ja millaisia arvoja tuemme sanoillamme ja teoillamme.     Löytyykö sieltä utelias ja muita kunnioittavasti kohteleva ihminen, vai onko tavoitteena muiden epäonni ja vahingoittaminen? Kykeneekö poliitikko kompromisseihin vai uskooko hän omaan oikeassa olemiseen niin vahvasti, että on valmis käyttämään puolitotuuksia näyttääkseen itse urhealta? Rakentaako poliitikko omaa asemaansa muiden epäonnella, dramatisoimalla ja lietsomalla epäluuloa?     Hiitolanjoen ennallistaminen on yksi hienoimmista muistutuksista siitä, mitä voi tapahtua silloin kun kaikki vetävät yhtä köyttä samaan suuntaan. Minä uskon siihen, että politiikka voi olla yhteistyön, kuuntelemisen ja rakentamisen väline. Minä uskon, että jokainen voi valita haluaako olla ratkaisi ja...

Kuka kasvattaisi lapsemme?

Lasten ja nuorten pahoinvointi on yhteiskunnan suurin haaste Suomi tunnetaan hyvinvoinnin mallimaana, mutta todellisuus monille lapsille ja nuorille on kaukana ihanteesta. Viime vuosina pahoinvointi on kasvanut huolestuttavasti ja sen vaikutukset näkyvät kouluissa, perheissä sekä terveyspalveluissa. Meidän on tunnustettava ongelman vakavuus ja tehtävä määrätietoisia päätöksiä sen ratkaisemiseksi. Suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi on kriisissä, eikä Etelä-Karjala ole sen osalta lintukoto. Tilastot kertovat karua kieltä: Lähes 15 % Rautjärven nuorista on kokeillut laittomia huumeita, yli 30 % kokee mieleiset harrastukset liian kalliiksi, alle 30 % kokee omaavansa hyvän keskusteluyhteyden vanhempiinsa ja alle 50 % on tyytyväisiä elämäänsä (Kouluterveyskysely 2023). Nuorten pahoinvointi ei ole vain tilastoja, ne kertovat tarinan nuorista, jotka kokevat epävarmuutta, yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Tilastot viestivät myös vakavasta yhteiskunnallisesta kriisistä. Meidän on kysyttäv...