Musta joulu saapuu Etelä-Karjalaan

Etelä-Karjala elää raskaita aikoja. Hyvinvointialueen YT-neuvottelut ovat päättyneet ja lopputulos koskettaa meitä kaikkia. Lokakuussa alkaneet neuvottelut olivat laajat, neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 henkilöä ja alkuperäinen vähennystarve oli peräti 565 henkilötyövuotta.

Neuvottelujen aikana etsittiin kuumeisesti vaihtoehtoja, jotta irtisanomisia voitaisiin välttää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti sopeutuskohteiden ideointiin ja heidän ehdotuksensa säästivät jopa 80 työpaikkaa. Silti lopputulos on raskas: enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää päättyy irtisanomisen kautta, lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatku ensi vuonna.

Kokonaisuudessaan vakituinen henkilöstö vähenee jopa 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Nämä eivät ole vain numeroita – nämä ovat ihmisiä, perheitä ja ammattilaisia, jotka ovat tehneet arvokasta työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen. 

 

Miksi tähän jouduttiin?

Taustalla on valtion rahoituslinjaus: ensi vuodesta alkaen hyvinvointialueet eivät saa tehdä alijäämää. EKHVAn sopeutustarve on 37 miljoonaa euroa, josta henkilöstökuluista säästetään 19,3 miljoonaa ja toiminnallisista ratkaisuista 17,7 miljoonaa. Näihin kuuluu muun muassa ostopalvelujen karsiminen ja Honkaharjun osastojen lakkauttaminen, joiden toiminnot siirtyvät Kahilanniemeen.

 Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen on todennut useasti, että rahoituksen taso on selvästi alimitoitettu lakisääteisiin velvoitteisiin nähden. Hyvinvointialueen on nyt turvatta palveluiden jatkuvuus, mutta keinot ovat kipeitä. Viimeisiin metreihin asti olisin toivoinut Suomen hallituksen pystyneen puuttumaan tähän käsittämättömään tilanteeseen ja korjaamaan rahoitusmallin virheet. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja seuraukset ovat nyt kovat.

 

Synkkä varjo metsäteollisuudessa

Samaan aikaan metsäteollisuus, joka on ollut Etelä-Karjalan talouden kivijalka, käy läpi omaa kriisiään. YT-neuvotteluita on käyty UPM Kaukaalla Lappeenrannassa, Metsä Boardin Joutsenon ja Simpeleen tehtailla sekä Stora Enson tehtaalla Imatralla. UMP Kaukas on ilmoittanut vähentävänsä 220 työpaikkaa, Metsä Board 35 työpaikkaa Simpeleen tehtaalta ja Stora Enso 37 työpaikkaa.

Kun hyvinvointialueen irtisanomiset ja metsäteollisuuden vähennykset lasketaan yhteen, puhumme sadoista työpaikoista, jotka katoavat lyhyessä ajassa. Näiden lukujen lisäksi on selvää, että myös määräaikaisia työsopimuksia päättyy – mutta tarkkoja lukuja ei ole julkistettu. Voimme vain arvailla, kuinka suuri vaikutus tällä on työttömyyslukuihimme ja alueen työllisyyteen. Tämä ei ole vain teollisuuden tai julkisen sektorin kriisi – tämä on koko Etelä-Karjalan kriisi.

 

Tuleva joulu on synkkä monessa perheessä.

Vaikutukset ulottuvat jokaiseen meistä

Työpaikkojen menetys ei pysähdy tehdasportille tai sairaalan ovelle. Kun ostovoima heikkenee, kärsivät myös pienyrittäjät, kaupat, ravintolat ja palvelut. Jokainen irtisanottu työntekijä on asiakas, joka jättää ostoksen tekemättä. Jokainen irtisanottu työntekijä on myös perheenjäsen, joka miettii tulevaisuutta epävarmuudessa.

Etelä-Karjala on jo valmiiksi alue, jossa työllisyystilanne ei ole helpoin. Nyt edessä on tilanne, jossa työttömyys kasvaa, verotulot vähenevät ja palveluiden turvaaminen vaikeutuu entisestään. Tämä on kierre, joka voi murentaa koko alueen elinvoimaa, ellei siihen puututa.

Jokainen menetetty työpaikka on menetys koko yhteisölle. Jokainen irtisanottu ammattilainen on ihminen, jolla on osaamista ja sydän mukana työssään. Meidän on yhdessä vaadittava, että hyvinvointialueiden rahoitusmallia tarkastellaan uudelleen ja että valtio kantaa vastuunsa Itä-Suomen elinvoimasta.

Tarvitsemme ratkaisuja, jotka turvaavat sekä palvelut että työpaikat. Tarvitsemme investointeja, jotka luovat uutta työtä ja toivoa. Tarvitsemme poliittista tahtoa, joka näkee Etelä-Karjalan arvon – ei vain kustannuksina, vaan ihmisten kotina.