Hyvät rautjärveläiset, arvoisat juhlavieraat,
tänään me kokoonnumme yhteen
juhlimaan Suomen itsenäisyyttä — maamme tärkeintä juhlapäivää. Täällä kirkossa,
hiljaisuuden ja arvokkuuden keskellä, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä
itsenäisyys meille merkitsee.
Eilen sain olla puhumassa
Rautjärven 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Kerroin heille
ajatuksia, joita olin kerännyt eri-ikäisiltä lapsilta siitä, mitä sana Suomi
heille merkitsee. Nuo lasten vastaukset olivat ihania ja osuvia: luonto,
järvet, metsät, puhtaus, turvallisuus ja Suomen lippu. Pienet, mutta
merkitykselliset sanat.
Kun lapsi sanoo, että Suomessa
on hyvä ja turvallinen olla, se on viesti meille aikuisille: olemme onnistuneet
rakentamaan maan, jossa lapsen mieli saa levätä ja jossa arki on turvattua. Se
on suuri kiitos heiltä, jotka ovat eläneet ennen meitä — ja myös muistutus
siitä, että vastuu jatkuu meillä.
Itsenäisyyspäivänä meidän on
hyvä muistaa menneitä sukupolvia. Heitä, jotka joutuivat puolustamaan
kotimaatamme ja vapauttamme kovin uhrauksin. Heitä, jotka rakensivat sodan
jälkeen Suomen uudelleen, uskoen tulevaan, vaikka ympärillä oli puutetta ja
surua.
Meidän kiitollisuutemme heille
on syvä. Heidän rohkeutensa ja sitkeytensä ansiosta elämme tänään maassa, jossa
voimme olla vapaita, opiskella, kasvattaa lapsiamme ja tehdä työtä rauhassa.
Tänään itsenäisyys näkyy
täällä Rautjärvelläkin — meidän omassa arjessamme. Meillä on vahva yhteisö,
jossa naapurit tuntevat toisensa, jossa luonto alkaa kotiovelta ja jossa
toisista välitetään. Tämä on paikka, jossa lapsi voi sanoa, että täällä on hyvä
olla. Ja se on arvokkaampaa kuin mikään muu.
Kun katsomme tulevaisuuteen, näemme, että Suomi ja Rautjärvi elävät muutoksen keskellä. Mutta samalla meillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa tulevaa viisaasti. Tulevaisuus ei kuulu vain nuorille, vaan jokaiselle meistä — jokainen rautjärveläinen voi olla osa sitä, että tämä kunta pysyy elinvoimaisena, lämminhenkisenä ja turvallisena myös tuleville sukupolville.
Ja ehkä kaikkein tärkein viesti, jonka haluan tänään tuoda, on tämä:
Toivo ei synny itsestään. Toivo syntyy teoista.
Toivoa syntyy siitä, että
katsomme toisiamme lempeästi, toimimme yhdessä, autamme, kuuntelemme ja pidämme
huolta yhteisestä kodistamme — Suomesta ja Rautjärvestä.
Lopuksi haluan palata vielä siihen, mitä lapset minulle sanoivat. Heidän mielessään Suomi on metsä, järvi, turvallinen olo ja sinivalkoinen lippu. Meidän tehtävämme on huolehtia, että nämä sanat pitävät paikkansa myös huomenna — ja vielä pitkään sen jälkeen, kun me olemme tehneet oman osamme.
Rakkaat ihmiset, toivotan
teille jokaiselle rauhallista, arvokasta ja toiveikasta itsenäisyyspäivää. Pidetään
yhdessä huolta tästä maasta ja toisistamme.
Hyvää itsenäisyyspäivää omasta ja Rautjärven kunnan puolesta.
 |
| Laskimme Rautjärven kunnan ja Ruokolahden Seurakunnan yhteisen seppeleen sankarivainajien muistoksi tilaisuuden päätteeksi Ruokolahden kirkkovaltuuston puheenjohtaja Antti Rasimuksen kanssa. |
Kommentit
Lähetä kommentti