Siirry pääsisältöön

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2025, Simpeleen kirkko

 

Hyvät rautjärveläiset, arvoisat juhlavieraat,


tänään me kokoonnumme yhteen juhlimaan Suomen itsenäisyyttä — maamme tärkeintä juhlapäivää. Täällä kirkossa, hiljaisuuden ja arvokkuuden keskellä, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä itsenäisyys meille merkitsee.

 

Eilen sain olla puhumassa Rautjärven 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Kerroin heille ajatuksia, joita olin kerännyt eri-ikäisiltä lapsilta siitä, mitä sana Suomi heille merkitsee. Nuo lasten vastaukset olivat ihania ja osuvia: luonto, järvet, metsät, puhtaus, turvallisuus ja Suomen lippu. Pienet, mutta merkitykselliset sanat.

 

Kun lapsi sanoo, että Suomessa on hyvä ja turvallinen olla, se on viesti meille aikuisille: olemme onnistuneet rakentamaan maan, jossa lapsen mieli saa levätä ja jossa arki on turvattua. Se on suuri kiitos heiltä, jotka ovat eläneet ennen meitä — ja myös muistutus siitä, että vastuu jatkuu meillä.

 

Itsenäisyyspäivänä meidän on hyvä muistaa menneitä sukupolvia. Heitä, jotka joutuivat puolustamaan kotimaatamme ja vapauttamme kovin uhrauksin. Heitä, jotka rakensivat sodan jälkeen Suomen uudelleen, uskoen tulevaan, vaikka ympärillä oli puutetta ja surua.

 

Meidän kiitollisuutemme heille on syvä. Heidän rohkeutensa ja sitkeytensä ansiosta elämme tänään maassa, jossa voimme olla vapaita, opiskella, kasvattaa lapsiamme ja tehdä työtä rauhassa.

 

Tänään itsenäisyys näkyy täällä Rautjärvelläkin — meidän omassa arjessamme. Meillä on vahva yhteisö, jossa naapurit tuntevat toisensa, jossa luonto alkaa kotiovelta ja jossa toisista välitetään. Tämä on paikka, jossa lapsi voi sanoa, että täällä on hyvä olla. Ja se on arvokkaampaa kuin mikään muu.

 

Kun katsomme tulevaisuuteen, näemme, että Suomi ja Rautjärvi elävät muutoksen keskellä. Mutta samalla meillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa tulevaa viisaasti. Tulevaisuus ei kuulu vain nuorille, vaan jokaiselle meistä — jokainen rautjärveläinen voi olla osa sitä, että tämä kunta pysyy elinvoimaisena, lämminhenkisenä ja turvallisena myös tuleville sukupolville.


Ja ehkä kaikkein tärkein viesti, jonka haluan tänään tuoda, on tämä: 

Toivo ei synny itsestään. Toivo syntyy teoista.

 

Toivoa syntyy siitä, että katsomme toisiamme lempeästi, toimimme yhdessä, autamme, kuuntelemme ja pidämme huolta yhteisestä kodistamme — Suomesta ja Rautjärvestä.

Lopuksi haluan palata vielä siihen, mitä lapset minulle sanoivat. Heidän mielessään Suomi on metsä, järvi, turvallinen olo ja sinivalkoinen lippu. Meidän tehtävämme on huolehtia, että nämä sanat pitävät paikkansa myös huomenna — ja vielä pitkään sen jälkeen, kun me olemme tehneet oman osamme.

 

Rakkaat ihmiset, toivotan teille jokaiselle rauhallista, arvokasta ja toiveikasta itsenäisyyspäivää. Pidetään yhdessä huolta tästä maasta ja toisistamme.


Hyvää itsenäisyyspäivää omasta ja Rautjärven kunnan puolesta.



Laskimme Rautjärven kunnan ja Ruokolahden Seurakunnan yhteisen seppeleen sankarivainajien muistoksi tilaisuuden päätteeksi Ruokolahden kirkkovaltuuston puheenjohtaja Antti Rasimuksen kanssa. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Musta joulu saapuu Etelä-Karjalaan

Etelä-Karjala elää raskaita aikoja. Hyvinvointialueen YT-neuvottelut ovat päättyneet ja lopputulos koskettaa meitä kaikkia. Lokakuussa alkaneet neuvottelut olivat laajat, neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 henkilöä ja alkuperäinen vähennystarve oli peräti 565 henkilötyövuotta. Neuvottelujen aikana etsittiin kuumeisesti vaihtoehtoja, jotta irtisanomisia voitaisiin välttää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti sopeutuskohteiden ideointiin ja heidän ehdotuksensa säästivät jopa 80 työpaikkaa. Silti lopputulos on raskas: enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää päättyy irtisanomisen kautta, lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatku ensi vuonna. Kokonaisuudessaan vakituinen henkilöstö vähenee jopa 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Nämä eivät ole vain numeroita – nämä ovat ihmisiä, perheitä ja ammattilaisia, jotka ovat tehneet arvokasta työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen.    Miksi tähän jouduttiin? Taustalla o...