Siirry pääsisältöön

Turvallinen koulu on jokaisen oppilaan perusoikeus

Viime aikoina media on täyttynyt surullisista ja erilaisia tunteita herättävistä uutisista, jotka ovat koskeneet koulukiusaamista sekä nuorten väkivaltaista käytöstä. Väkivalta ei ole koskaan oikea ratkaisu ongelmiin ja kieltämättä omassa päässäni on pyörinyt kysymys MIKSI? Mikä on ajanut nämä nuoret tähän tilanteeseen? Kuinka voimme estää vastaavanlaiset tapahtumat tulevaisuudessa?


Turvallinen koulu kuuluu kaikille, siksi kouluväkivalta ja koulukiusaaminen on saatava lopetettua sekä peruskoulussa kuin myös toisen asteen oppilaitoksissakin. Kouluväkivalta ja -kiusaaminen jättää aina jäljen ihmiseen. Jäljen, joka seuraa usein aikuisuuteen asti ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Kiusaaminen ja väkivalta aiheuttavat esimerkiksi syrjäytymistä sekä lisäävät erilaisten mielenterveysongelmien riskiä, kuten masennuksen ja ahdistuksen riskiä.

 

On tärkeää, että kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot menevät poliisin ja muiden asiaa hoitavien viranomaisten tietoon. Lainvastaiset teot voivat täyttää esimerkiksi seuraavien rikoksien tunnusmerkit: yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja pahoinpitely. On tärkeää, ettei yksikään pahoinpitely jää ilmoittamatta poliisille. Kouluaikana tapahtuva pahoinpitely ei ole yhtään sallittavampi kuin vapaa-ajalla tapahtuva pahoinpitely. Kiusaamista tapahtuu paljon myös verkossa. Verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen liittyviä rikosnimikkeitä voivat olla esimerkiksi laiton uhkaus, viestintärauhan rikkominen, identiteettivarkaus, tekijänoikeusrikos, tietoliikenteen häirintä, tietomurto, viestintäsalaisuuden loukkaus, petos ja datavahingonteko.


Kuinka voimme vaikuttaa asiaan? 

Koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan vaikuttaminen ei ole aina helppoa, mutta sen vuoksi sitä ei saa jättää tekemättä. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat mielestäni kouluväkivallan ja -kiusaamisen kitkemisessä tärkeimmät palikat. Nuorisotyön tuominen kouluihin on yksi keino vaikuttaa. Nuorisotyö voi tuoda kouluihin ja oppilaitoksiin menetelmiä, joilla yhdessä nuorten kanssa suunnitellaan ja toteutetaan toimintamalleja ryhmäyttämiseen, kiusaamisen vastaiseen työhön sekä syrjinnän ja yksinäisyyden ehkäisyyn. 

Nuorisotyön menetelmillä ja toimintamalleilla voi olla tärkeä rooli myös sitouttavan kouluyhteisön toteutuksessa. Nuorisotyön ja opetuksen resursseista tulee siis huolehtia, jotta oppilailla on tulevaisuudessa turvallinen kouluympäristö.

Ennaltaehkäisy alkaa kuitenkin jo ennen kouluikää. Laadukas varhaiskasvatus joka tukee lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä on myös suuressa roolissa koulukiusaamisen ja -väkivallan ennaltaehkäisytyössä. Siksi varhaiskasvatuksen laadun panostukset eivät koskaan valu hukkaan. 

 

Jos ennaltaehkäisy pettää, on oltava tarpeeksi toimivat keinot kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseen sekä selkeä ymmärrys siitä, mitkä ovat lainvastaisia tekoja. Selkeissä lainvastaissa teoissa, kuten pahoinpitelyissä tai varkauksissa, tulee ottaa välittömästi yhteyttä poliisiin. Etelä-Karjalassa toimii lainvastaisten tekojen työryhmä, joka koostuu kuntien eri viranomaisista sekä Eksoten, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja poliisin edustajista. Tämä työryhmä käsittelee kouluissa tapahtuvia lainvastaisia tekoja. Osan tapauksista käsittelee myös ns. vintiötyöryhmä, johon kuuluvat nuorten oikeusedustaja, kuraattori ja poliisi. Kokemukset Etelä-Karjalan mallista ovat erittäin lupaavia, sillä yksikään viime vuonna väkivaltaan koulussa syyllistynyt ei uusinut tekoaan siihen puuttumisen jälkeen. Tämä vaatii kuitenkin aina sen, että teoista ilmoitetaan.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä jos apu ei tulekaan ajoissa?

Pääsin kirjoittamaan Demarinuorten vierasblogiin pelastajapulasta. Tässä vielä juttu myös tänne miun blogin puolelle, jos et oo jo käynyt Demarinuorten sivuilta lukemassa 😊 Suomea uhkaa pelastajapula, joka voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa apu ei saavu ajoissa paikalle. Pelastustoimessa on tapahtunut viime vuosina radikaaleja muutoksia, muun muassa varallaolojärjestelmän purkaantuessa, jotka ovat kiihdyttäneet alan ongelmia. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä Suomi tarvitsee jopa 2500 uutta pelastajaa, mutta uusia pelastajia valmistuu sisäministeriön mukaan esimerkiksi tänä vuonna arviolta vain noin 129. Mitä sitten pelastajapulalle voidaan tehdä? Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia kaikista jo nyt alalla työskentelevistä pelastajista mahdollisimman hyvin. Meillä on paljon alueita, joilla palkkaus on hävettävällä tasolla, pelastuslaitoksien sisällä on johtamisongelmia ja työhyvinvointi on äärimmäisen heikkoa. Pelastajien kanssa tulee tehdä urasuunnitelma pahan päivän va

Yrittäjyyden tukeminen

En voi vielä sanoa olevani yrittäjä, vaikka minulla on toiminimi ja osakeyhtiö. Voin kuitenkin kertoa että haluan olla yrittäjä ja toivottavasti tulevaisuudessa olenkin päätoiminen yrittäjä. Olen yksi niistä, joiden yrityshaaveet hautautuivat hetkeksi koronan vuoksi.  Koska yrittäjyys kiinnostaa minua ja onhan minulla jo teknisesti kaksikin yritystä olen saanut perehtyä yrittäjyyden maailmaan jo hieman. Perehtyessäni olen huomannut myös paljon epäkohtia esimerkiksi yrittäjien työttömyysturvaan ja yrittäjäksi kannustamisen osalta. En kuitenkaan pureudu tässä tekstissä niihin, jätän sen aiheen tulevien eduskuntavaalien alle.  Näin kuntavaalien alla haluan pohtia kuinka kunta voi olla mukana tukemassa yrittäjyyttä ja kuinka se jo nyt yrittäjiä tukee. Yritystä perustaessani Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY oli loistava apu. Rautjärven kunta rahoittaa KEHYä ja tämän vuoksi KEHYn palvelut ovat meille rautjärveläisille ilmaisia. KEHYstä saa neuvoja ja tukea yrityksen perustamisvaiheessa sekä