Siirry pääsisältöön

Turvallinen koulu on jokaisen oppilaan perusoikeus

Viime aikoina media on täyttynyt surullisista ja erilaisia tunteita herättävistä uutisista, jotka ovat koskeneet koulukiusaamista sekä nuorten väkivaltaista käytöstä. Väkivalta ei ole koskaan oikea ratkaisu ongelmiin ja kieltämättä omassa päässäni on pyörinyt kysymys MIKSI? Mikä on ajanut nämä nuoret tähän tilanteeseen? Kuinka voimme estää vastaavanlaiset tapahtumat tulevaisuudessa?


Turvallinen koulu kuuluu kaikille, siksi kouluväkivalta ja koulukiusaaminen on saatava lopetettua sekä peruskoulussa kuin myös toisen asteen oppilaitoksissakin. Kouluväkivalta ja -kiusaaminen jättää aina jäljen ihmiseen. Jäljen, joka seuraa usein aikuisuuteen asti ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Kiusaaminen ja väkivalta aiheuttavat esimerkiksi syrjäytymistä sekä lisäävät erilaisten mielenterveysongelmien riskiä, kuten masennuksen ja ahdistuksen riskiä.

 

On tärkeää, että kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot menevät poliisin ja muiden asiaa hoitavien viranomaisten tietoon. Lainvastaiset teot voivat täyttää esimerkiksi seuraavien rikoksien tunnusmerkit: yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja pahoinpitely. On tärkeää, ettei yksikään pahoinpitely jää ilmoittamatta poliisille. Kouluaikana tapahtuva pahoinpitely ei ole yhtään sallittavampi kuin vapaa-ajalla tapahtuva pahoinpitely. Kiusaamista tapahtuu paljon myös verkossa. Verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen liittyviä rikosnimikkeitä voivat olla esimerkiksi laiton uhkaus, viestintärauhan rikkominen, identiteettivarkaus, tekijänoikeusrikos, tietoliikenteen häirintä, tietomurto, viestintäsalaisuuden loukkaus, petos ja datavahingonteko.


Kuinka voimme vaikuttaa asiaan? 

Koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan vaikuttaminen ei ole aina helppoa, mutta sen vuoksi sitä ei saa jättää tekemättä. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat mielestäni kouluväkivallan ja -kiusaamisen kitkemisessä tärkeimmät palikat. Nuorisotyön tuominen kouluihin on yksi keino vaikuttaa. Nuorisotyö voi tuoda kouluihin ja oppilaitoksiin menetelmiä, joilla yhdessä nuorten kanssa suunnitellaan ja toteutetaan toimintamalleja ryhmäyttämiseen, kiusaamisen vastaiseen työhön sekä syrjinnän ja yksinäisyyden ehkäisyyn. 

Nuorisotyön menetelmillä ja toimintamalleilla voi olla tärkeä rooli myös sitouttavan kouluyhteisön toteutuksessa. Nuorisotyön ja opetuksen resursseista tulee siis huolehtia, jotta oppilailla on tulevaisuudessa turvallinen kouluympäristö.

Ennaltaehkäisy alkaa kuitenkin jo ennen kouluikää. Laadukas varhaiskasvatus joka tukee lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä on myös suuressa roolissa koulukiusaamisen ja -väkivallan ennaltaehkäisytyössä. Siksi varhaiskasvatuksen laadun panostukset eivät koskaan valu hukkaan. 

 

Jos ennaltaehkäisy pettää, on oltava tarpeeksi toimivat keinot kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseen sekä selkeä ymmärrys siitä, mitkä ovat lainvastaisia tekoja. Selkeissä lainvastaissa teoissa, kuten pahoinpitelyissä tai varkauksissa, tulee ottaa välittömästi yhteyttä poliisiin. Etelä-Karjalassa toimii lainvastaisten tekojen työryhmä, joka koostuu kuntien eri viranomaisista sekä Eksoten, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja poliisin edustajista. Tämä työryhmä käsittelee kouluissa tapahtuvia lainvastaisia tekoja. Osan tapauksista käsittelee myös ns. vintiötyöryhmä, johon kuuluvat nuorten oikeusedustaja, kuraattori ja poliisi. Kokemukset Etelä-Karjalan mallista ovat erittäin lupaavia, sillä yksikään viime vuonna väkivaltaan koulussa syyllistynyt ei uusinut tekoaan siihen puuttumisen jälkeen. Tämä vaatii kuitenkin aina sen, että teoista ilmoitetaan.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Poliitikko – millaista kulttuuria haluat rakentaa tuleville sukupolville?

Millainen ihminen löytyy poliitikon takaa? Tämä kysymys ei vanhene vaalien jälkeen. Se ei liity pelkästään puolueisiin, titteleihin tai valittuihin paikkoihin. Se liittyy siihen, millaista ihmisyyttä me haluamme päätöksentekoon ja millaisia arvoja tuemme sanoillamme ja teoillamme.     Löytyykö sieltä utelias ja muita kunnioittavasti kohteleva ihminen, vai onko tavoitteena muiden epäonni ja vahingoittaminen? Kykeneekö poliitikko kompromisseihin vai uskooko hän omaan oikeassa olemiseen niin vahvasti, että on valmis käyttämään puolitotuuksia näyttääkseen itse urhealta? Rakentaako poliitikko omaa asemaansa muiden epäonnella, dramatisoimalla ja lietsomalla epäluuloa?     Hiitolanjoen ennallistaminen on yksi hienoimmista muistutuksista siitä, mitä voi tapahtua silloin kun kaikki vetävät yhtä köyttä samaan suuntaan. Minä uskon siihen, että politiikka voi olla yhteistyön, kuuntelemisen ja rakentamisen väline. Minä uskon, että jokainen voi valita haluaako olla ratkaisi ja...

Tekniset vaaliliitot - ovatko äänestäjät vain pelinappuloita?

Vaalit ovat demokratian ytimessä. Vaalit ovat hetki, jolloin kansalaiset pääsevät käyttämään valtaansa. Jokainen ääni on luottamuksen osoitus, ei vain ehdokkaalle, vaan myös sille arvopohjalle jota ehdokas ja hänen puolueensa edustaa. Äänestäjä antaa äänensä sille ehdokkaalle ja puolueelle, joka hänen mielestään edustaa parhaiten hänen arvojaan, näkemyksiään ja toiveitaan tulevaisuudesta.  Mutta mitä tapahtuu, kun vaalien jälkeen kulisseissa solmitaan niin sanottuja teknisiä vaaliliittoja - ilman yhteistä poliittista ohjelmaa, ilman aitoa yhteistyön tahtoa, mutta yhdellä selkeällä päämäärällä: vallan maksimointi?  Mielestäni tekniset vaaliliitot eivät kunnioita äänestäjien tahtoa. Ne ovat vain vallan jakamista kabineteissa ja pahimmillaan ne vääristävät vaalituloksen. On eri asia tehdä yhteistyötä vaalien jälkeen arvojen ja ohjelmien pohjalta - sehän on osa demokratiaa. Mutta tekniset vaaliliitot tehdään usein ilman mitään poliittista yhteyttä, vain siksi että voidaan saavutta...