Siirry pääsisältöön

Turvallinen koulu on jokaisen oppilaan perusoikeus

Viime aikoina media on täyttynyt surullisista ja erilaisia tunteita herättävistä uutisista, jotka ovat koskeneet koulukiusaamista sekä nuorten väkivaltaista käytöstä. Väkivalta ei ole koskaan oikea ratkaisu ongelmiin ja kieltämättä omassa päässäni on pyörinyt kysymys MIKSI? Mikä on ajanut nämä nuoret tähän tilanteeseen? Kuinka voimme estää vastaavanlaiset tapahtumat tulevaisuudessa?


Turvallinen koulu kuuluu kaikille, siksi kouluväkivalta ja koulukiusaaminen on saatava lopetettua sekä peruskoulussa kuin myös toisen asteen oppilaitoksissakin. Kouluväkivalta ja -kiusaaminen jättää aina jäljen ihmiseen. Jäljen, joka seuraa usein aikuisuuteen asti ja voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Kiusaaminen ja väkivalta aiheuttavat esimerkiksi syrjäytymistä sekä lisäävät erilaisten mielenterveysongelmien riskiä, kuten masennuksen ja ahdistuksen riskiä.

 

On tärkeää, että kouluissa tapahtuvat lainvastaiset teot menevät poliisin ja muiden asiaa hoitavien viranomaisten tietoon. Lainvastaiset teot voivat täyttää esimerkiksi seuraavien rikoksien tunnusmerkit: yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja pahoinpitely. On tärkeää, ettei yksikään pahoinpitely jää ilmoittamatta poliisille. Kouluaikana tapahtuva pahoinpitely ei ole yhtään sallittavampi kuin vapaa-ajalla tapahtuva pahoinpitely. Kiusaamista tapahtuu paljon myös verkossa. Verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen liittyviä rikosnimikkeitä voivat olla esimerkiksi laiton uhkaus, viestintärauhan rikkominen, identiteettivarkaus, tekijänoikeusrikos, tietoliikenteen häirintä, tietomurto, viestintäsalaisuuden loukkaus, petos ja datavahingonteko.


Kuinka voimme vaikuttaa asiaan? 

Koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan vaikuttaminen ei ole aina helppoa, mutta sen vuoksi sitä ei saa jättää tekemättä. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat mielestäni kouluväkivallan ja -kiusaamisen kitkemisessä tärkeimmät palikat. Nuorisotyön tuominen kouluihin on yksi keino vaikuttaa. Nuorisotyö voi tuoda kouluihin ja oppilaitoksiin menetelmiä, joilla yhdessä nuorten kanssa suunnitellaan ja toteutetaan toimintamalleja ryhmäyttämiseen, kiusaamisen vastaiseen työhön sekä syrjinnän ja yksinäisyyden ehkäisyyn. 

Nuorisotyön menetelmillä ja toimintamalleilla voi olla tärkeä rooli myös sitouttavan kouluyhteisön toteutuksessa. Nuorisotyön ja opetuksen resursseista tulee siis huolehtia, jotta oppilailla on tulevaisuudessa turvallinen kouluympäristö.

Ennaltaehkäisy alkaa kuitenkin jo ennen kouluikää. Laadukas varhaiskasvatus joka tukee lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä on myös suuressa roolissa koulukiusaamisen ja -väkivallan ennaltaehkäisytyössä. Siksi varhaiskasvatuksen laadun panostukset eivät koskaan valu hukkaan. 

 

Jos ennaltaehkäisy pettää, on oltava tarpeeksi toimivat keinot kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseen sekä selkeä ymmärrys siitä, mitkä ovat lainvastaisia tekoja. Selkeissä lainvastaissa teoissa, kuten pahoinpitelyissä tai varkauksissa, tulee ottaa välittömästi yhteyttä poliisiin. Etelä-Karjalassa toimii lainvastaisten tekojen työryhmä, joka koostuu kuntien eri viranomaisista sekä Eksoten, Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja poliisin edustajista. Tämä työryhmä käsittelee kouluissa tapahtuvia lainvastaisia tekoja. Osan tapauksista käsittelee myös ns. vintiötyöryhmä, johon kuuluvat nuorten oikeusedustaja, kuraattori ja poliisi. Kokemukset Etelä-Karjalan mallista ovat erittäin lupaavia, sillä yksikään viime vuonna väkivaltaan koulussa syyllistynyt ei uusinut tekoaan siihen puuttumisen jälkeen. Tämä vaatii kuitenkin aina sen, että teoista ilmoitetaan.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Musta joulu saapuu Etelä-Karjalaan

Etelä-Karjala elää raskaita aikoja. Hyvinvointialueen YT-neuvottelut ovat päättyneet ja lopputulos koskettaa meitä kaikkia. Lokakuussa alkaneet neuvottelut olivat laajat, neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 henkilöä ja alkuperäinen vähennystarve oli peräti 565 henkilötyövuotta. Neuvottelujen aikana etsittiin kuumeisesti vaihtoehtoja, jotta irtisanomisia voitaisiin välttää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti sopeutuskohteiden ideointiin ja heidän ehdotuksensa säästivät jopa 80 työpaikkaa. Silti lopputulos on raskas: enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää päättyy irtisanomisen kautta, lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatku ensi vuonna. Kokonaisuudessaan vakituinen henkilöstö vähenee jopa 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Nämä eivät ole vain numeroita – nämä ovat ihmisiä, perheitä ja ammattilaisia, jotka ovat tehneet arvokasta työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen.    Miksi tähän jouduttiin? Taustalla o...

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2025, Simpeleen kirkko

  Hyvät rautjärveläiset, arvoisat juhlavieraat, tänään me kokoonnumme yhteen juhlimaan Suomen itsenäisyyttä — maamme tärkeintä juhlapäivää. Täällä kirkossa, hiljaisuuden ja arvokkuuden keskellä, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä itsenäisyys meille merkitsee.   Eilen sain olla puhumassa Rautjärven 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Kerroin heille ajatuksia, joita olin kerännyt eri-ikäisiltä lapsilta siitä, mitä sana Suomi heille merkitsee. Nuo lasten vastaukset olivat ihania ja osuvia: luonto, järvet, metsät, puhtaus, turvallisuus ja Suomen lippu. Pienet, mutta merkitykselliset sanat.   Kun lapsi sanoo, että Suomessa on hyvä ja turvallinen olla, se on viesti meille aikuisille: olemme onnistuneet rakentamaan maan, jossa lapsen mieli saa levätä ja jossa arki on turvattua. Se on suuri kiitos heiltä, jotka ovat eläneet ennen meitä — ja myös muistutus siitä, että vastuu jatkuu meillä.   Itsenäisyyspäivänä meidän on hyvä muistaa menneitä sukupolvi...