Siirry pääsisältöön

Huoli nuorten mielenterveysongelmista kasvaa

"Yhä useammalla nuorella havaitaan masennusta ja ahdistuneisuutta. Jopa joka neljännellä nuorella on todettavissa mielenterveyden häiriö. Nuorisopsykiatrian potilasmäärät kasvavat mutta kasvaneeseen hoidon tarpeeseen ei pystytä vastaamaan." (Tays). 


Ei pelkästään sammuteta tulipaloja, vaan myös ehkäistään niiden syttyminen

Nuorten mielenterveysongelmat ovat olleet hälyttävässä kasvussa jo viimeisen kymmenen vuoden aikana eikä kasvuun olla pystytty vastaamaan riittävillä hoitoresursseilla. Mielenterveyspalveluiden jonot ovat monissa paikoin kestämättömän pitkät, eikä hoitoon pääse silloin kun sitä tarvitaan. Pelkästään hoitoresurssien kasvattaminen ei ole pitkäaikainen ratkaisu ongelmaan, vaan on pyrittävä myös ennaltaehkäisemään nuorten mielenterveysongelmia tehokkaasti ja moniammatillisesti. Palokunnissa on mielletty ennaltaehkäisyn tulokset konkreettisesti, ei ole tehokasta sammuttaa vain tulipaloja vaan on tehokasta myös estää niiden syttyminen. Tätä ajatusta tulee vahvistaa vielä enemmän terveyden ja hyvinvoinnin saralla. 


Usein ongelmat lähtevät kehittymään kun arjen perusteet pettävät tai rakoilevat. Nuori tarvitsee elämäänsä turvallisia aikuisia sekä turvallisen arjen niin koulussa kuin kotonakin. On tärkeää, että nuori uskaltaa puhua vaikeistakin asioista ja että nuorta kuunnellaan. Aina se ei kuitenkaan riitä, vaikka vanhemmat kuinka yrittävät tukea nuorta elämän kiemuroissa. Silloin on tarve yhteiskunnan tukiverkostolle ja mielenterveyspalveluille, joiden tulee olla saatavilla kun hätä on suuri. Ei ole häpeä pyytää ja vastaanottaa apua, se on mielestäni suuri välittämisen osoitus nuorelle. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä helpommin todennäköisesti tilanne helpottaa. 


Mielenterveydenongelmat kehittyvät usein nuorena

Jopa 75% mielenterveyden häiriöistä alkaa viimeistään 24 -vuotiaana, siksi etenkin nuorten mielenterveystyöhön tulee panostaa koko yhteiskunnan voimin. Nuorien parissa työskentelevillä tulee olla riittävät tiedot tunnistaa ja tukea mielenterveyden häiriöistä kärsiviä nuoria. Nuorien parissa työskentelevillä tulee myös olla vahvat kontaktit, joiden avulla nuorille saadaan nopeasti matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. 

Koronavuodet koettelevat monia perheitä ja nuoria, etenkin heitä joilla selviytyminen on muutenkin jo veitsen terällä. Kuntien tulee varmistaa että koronan aiheuttaman seuraukset huomioidaan myös pitkällä aikavälillä tehostamalla mielenterveyspalveluita, lastensuojelutyötä ja perheiden sosiaalista tukea. Nyt ei ole säästöjen hetki, ei ainakaan sellaisten säästöjen jotka koskevat nuorten palveluita ja opetustoimea. Päinvastoin kuntien tulee panostaa nuorten mielenterveysongelmien hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn aikaisempaa enemmän. Mielenterveystyön tulee olla osa nuorten arkea, on tärkeää että mielenterveystaitoja harjoitellaan kouluissa ja mielenterveydestä puhuminen ei ole tabu. 


Meistä kuka tahansa voi sairastua mielenterveyden häiriöihin nykymaailmassa. Koska Sinä olet kysynyt viimeeksi läheiseltäsi: "Mitä sinulle tänään kuuluu?".


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Musta joulu saapuu Etelä-Karjalaan

Etelä-Karjala elää raskaita aikoja. Hyvinvointialueen YT-neuvottelut ovat päättyneet ja lopputulos koskettaa meitä kaikkia. Lokakuussa alkaneet neuvottelut olivat laajat, neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 henkilöä ja alkuperäinen vähennystarve oli peräti 565 henkilötyövuotta. Neuvottelujen aikana etsittiin kuumeisesti vaihtoehtoja, jotta irtisanomisia voitaisiin välttää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti sopeutuskohteiden ideointiin ja heidän ehdotuksensa säästivät jopa 80 työpaikkaa. Silti lopputulos on raskas: enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää päättyy irtisanomisen kautta, lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatku ensi vuonna. Kokonaisuudessaan vakituinen henkilöstö vähenee jopa 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Nämä eivät ole vain numeroita – nämä ovat ihmisiä, perheitä ja ammattilaisia, jotka ovat tehneet arvokasta työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen.    Miksi tähän jouduttiin? Taustalla o...

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2025, Simpeleen kirkko

  Hyvät rautjärveläiset, arvoisat juhlavieraat, tänään me kokoonnumme yhteen juhlimaan Suomen itsenäisyyttä — maamme tärkeintä juhlapäivää. Täällä kirkossa, hiljaisuuden ja arvokkuuden keskellä, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä itsenäisyys meille merkitsee.   Eilen sain olla puhumassa Rautjärven 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Kerroin heille ajatuksia, joita olin kerännyt eri-ikäisiltä lapsilta siitä, mitä sana Suomi heille merkitsee. Nuo lasten vastaukset olivat ihania ja osuvia: luonto, järvet, metsät, puhtaus, turvallisuus ja Suomen lippu. Pienet, mutta merkitykselliset sanat.   Kun lapsi sanoo, että Suomessa on hyvä ja turvallinen olla, se on viesti meille aikuisille: olemme onnistuneet rakentamaan maan, jossa lapsen mieli saa levätä ja jossa arki on turvattua. Se on suuri kiitos heiltä, jotka ovat eläneet ennen meitä — ja myös muistutus siitä, että vastuu jatkuu meillä.   Itsenäisyyspäivänä meidän on hyvä muistaa menneitä sukupolvi...