Siirry pääsisältöön

Maksuton ehkäisy alle 25 -vuotiaille nuorille

Vaalikoneissa yhtenä kysymyksenä oli kannanko että kunta tarjoaa maksuttoman ehkäisyn alle 25 -vuotiaille. Olen huomannut, että tämä on jakanut paljon kuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä ja siksi ajattelinkin kirjoittaa tästä erillisen blogitekstin.

Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25 -vuotiaille ei ole mikään täysin uusi asia. Maksuttoman ehkäisyn voi saada esimerkiksi Turussa, Kuopiossa ja Helsingissä. 

Miksi sitten kannatan maksuttoman ehkäisyn tarjoamista myös Rautjärvellä?


Mielestäni jokaisessa kunnassa ehkäisyn tulisi olla maksuton alle 25 -vuotiaille. Yleensä nuoret ovat taloudellisesti heikommassa asemassa esimerkiksi opiskeluista johtuen ja ehkäisy voi olla yksi ensimmäisistä asioista joista säästetään. Ehkäisystä säästäminen ei ole kuitenkaan kauaskantoinen ratkaisu, sillä raskaudenkeskeytykset ovat sekä henkisesti että fyysisesti raskaita kokemuksia nuorelle, mutta niillä on myös suuri taloudellinen vaikutus yhteiskunnalle. Joidenkin artikkeleiden mukaan ilmainen ehkäisy alle 25 -vuotiaille voisi säästää yli miljoona euroa raskaudenkeskeytyksien kustannuksista, yhden raskaudenkeskeytyksen hinnalla voitaisiin ostaa kuudelle nuorelle ehkäisypillerit. 

Ehkäisy jää valitettavan usein pelkästään naisen vastuulle parisuhteissa ja voi kuormittaa esimerkiksi opiskelijan taloutta. Ehkäisypillerit maksavat halvimmillaan n. 5-10 euroa kuukaudessa, joka voi näin työssäkäyvästä ihmisestä tuntua pieneltä summalta, mutta mitä kun ne maksetaankin siitä 250 euron opintorahasta? Silloin jokaisen euron käyttäminen on punnittava tarkoin. Hormonikierukan kertakustannus on korkeampi, reilu 150 euroa. Tuollaisen summan kokoaminen voi opiskelijabudjetilla olla hankalaa, vaikka hormonikierukan käyttöikä on onneksi useita vuosia. 


Kokemukset tukevat ilmaista ehkäisyä 

Ilmaisen ehkäisyn tarjoamisesta on paljon hyviä kokemuksia. Rauman kaupunki tarjoaa ilmaisen ehkäisyn alle 20 -vuotiaille. Ehkäisyn tarjoaminen maksaa Rauman kaupungille vuodessa parikymmentätuhatta euroa, mutta laskelmien mukaan kaupunki säästää jopa 100 000 euroa vuodessa raskaudenkeskeytyksien vähentyessä. Yksi raskaudenkeskeytys maksaa Rauman kaupungille yli 2000 euroa. (Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-7811041)

"Raskaudenkeskeytykset alle 20-vuotiaitten osalta ovat vähentyneet hurjasti näiden ilmaisten pillereiden myötä. Vuonna 2011 meillä oli 71 keskeytysta, ja viime vuonna niitä oli 40, Anne Vertainen kertoo." 

Minulla on asiaan myös henkilökohtaista kokemusta. Hormonikierukan kustannuksien säästäminen opiskelijabudjetista tuntui todella toivottomalta, mutta näin sen välttämättömäksi tulevaa varusmiespalvelustakin ajatellen (hormonikierukka usein lopettaa kuukautiset ja tämä oli se pointti intin osalta). Myöhemmin opiskeluiden viedessä Kuopioon tuntui kuin olisi voittanut lotossa kun sai kierukan uusittua ilmaiseksi. Muistan sen tunteen edelleen!

Entä se kaikkein kauhein skenaario, raskaudenkeskeytys. Tästä en onneksi omaa henkilökohtaista kokemusta, mutta voin vain kuvitella kuinka raskas kokemus se on niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ja tämä kokemus voi seurata pitkälle elämään, ehkä jopa lopun elämää ja vaatia keskusteluapua sekä tunteiden läpikäymistä myöhemmin. 

En näe yhtään syytä miksi vastustaisin maksutonta ehkäisyä nuorille. Maksuttoman ehkäisyn tarjoamiseen voi sitoa myös hyvin seksuaaliterveysneuvontaa, joka on kuitenkin tärkeä osa niin nuoren kuin aikuisenkin elämää. 

Alla vielä kuvakaappaus Helsingin kaupungin verkkosivuilta, jossa tiivistetään kenelle Helsinki tarjoaa maksuttomasti ja mitä. 


(Lähde: https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveyspalvelut/muita-terveyspalveluja/ehkaisyneuvonta/maksuton-ehkaisy-alle-25-vuotiaille/) 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Musta joulu saapuu Etelä-Karjalaan

Etelä-Karjala elää raskaita aikoja. Hyvinvointialueen YT-neuvottelut ovat päättyneet ja lopputulos koskettaa meitä kaikkia. Lokakuussa alkaneet neuvottelut olivat laajat, neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 henkilöä ja alkuperäinen vähennystarve oli peräti 565 henkilötyövuotta. Neuvottelujen aikana etsittiin kuumeisesti vaihtoehtoja, jotta irtisanomisia voitaisiin välttää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti sopeutuskohteiden ideointiin ja heidän ehdotuksensa säästivät jopa 80 työpaikkaa. Silti lopputulos on raskas: enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää päättyy irtisanomisen kautta, lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatku ensi vuonna. Kokonaisuudessaan vakituinen henkilöstö vähenee jopa 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Nämä eivät ole vain numeroita – nämä ovat ihmisiä, perheitä ja ammattilaisia, jotka ovat tehneet arvokasta työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen.    Miksi tähän jouduttiin? Taustalla o...

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2025, Simpeleen kirkko

  Hyvät rautjärveläiset, arvoisat juhlavieraat, tänään me kokoonnumme yhteen juhlimaan Suomen itsenäisyyttä — maamme tärkeintä juhlapäivää. Täällä kirkossa, hiljaisuuden ja arvokkuuden keskellä, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä itsenäisyys meille merkitsee.   Eilen sain olla puhumassa Rautjärven 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Kerroin heille ajatuksia, joita olin kerännyt eri-ikäisiltä lapsilta siitä, mitä sana Suomi heille merkitsee. Nuo lasten vastaukset olivat ihania ja osuvia: luonto, järvet, metsät, puhtaus, turvallisuus ja Suomen lippu. Pienet, mutta merkitykselliset sanat.   Kun lapsi sanoo, että Suomessa on hyvä ja turvallinen olla, se on viesti meille aikuisille: olemme onnistuneet rakentamaan maan, jossa lapsen mieli saa levätä ja jossa arki on turvattua. Se on suuri kiitos heiltä, jotka ovat eläneet ennen meitä — ja myös muistutus siitä, että vastuu jatkuu meillä.   Itsenäisyyspäivänä meidän on hyvä muistaa menneitä sukupolvi...