Siirry pääsisältöön

Kohti aluevaaleja ja tulevia hyvinvointialueita

Vielä muutama kuukausi sitten olin varma, etten ole lähdössä mukaan näihin vaaleihin. Kiinnostusta kyllä vaaleja ja tulevaa aluevaltuustoa kohtaan riitti, mutta kuvittelin että en voisi asettua ehdolle koska työskentelen melko paljon Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä. Uskomukseni osoittautui kuitenkin vääräksi ja selvisi, että en ole esteellinen vaaleissa. Kiinnostus alkoi heti herätä, sillä nyt valitaan päättäjät jotka päättävät minulle hyvin merkityksillisistä asioista: sosiaali- ja terveystoimesta sekä pelastustoimesta. 

Aluvaaleissa valittavat päättäjät päättävät tulevaisuudessa muun muassa ensihoitoon liittyviä asioita. Kuva: SDP


Olen kouluttautunut ja työskennellyt sekä hoitoalalla että pelastustoimessa, joten työntekijän näkökulmasta hyvinvointialueen tuleva pelikenttä on minulle hyvin tuttu. Koen vahvuudeksi päätöksenteossa myös ymmärryksen käytännön työstä, se mikä on oikeasti mahdollista toteuttaa ja millaisia vaikutuksia päätöksillä voi olla ruohonjuuritasolla. Pelastustoimessa olen työskennellyt riskienhallinnassa, ollut mukana operatiivisessa pelastustoiminnassa ja sopimuspalokuntatoiminnassa. Terveydenhuollon puolella olen pääasiallisesti työskennellyt ensihoidossa ja päivystyksessä, mutta opintojeni ja työni kautta päässyt näkemään myös esimerkiksi vuodeosastojen ja kotihoidon arkea. 


Olen nähnyt läheltä sen, mitä käytännössä tapahtuu kun puhutaan resurssipulasta. Mitä käytännössä ihmiset puhuvat ja ajattelevat kun työtyytyväisyys ei ole kohdillaan eikä työssä voida enää hyvin. Olen nähnyt myös sen, mihin tilanteet voivat pahimmillaan johtaa. Työtyytyväisyys, työhyvinvointi ja resurssit kulkevat mielestäni käsikkäin. Ei sitä kutsuta enää tehokkuudeksi - niinkuin minullekin on todettu, jos yksi ihminen tekee kolmen ihmisen työt. Sitä kutsutaan ylikuormitukseksi. 


Lähden kohti aluvaaleja näillä teemoilla:

1. Turvallinen arki jokaiselle

2. Kuka meidät pelastaa jatkossa?

3. Miksi mieli saa särkyä, mutta jalka ei murtua?

4. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö

5. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi

6. Järjestöjen vahva rooli


Avaan tulevissa kirjoituksissani tarkemmin teemojeni sisältöä ja ajatuksiani niistä. 

Joten nyt jälleen (toista kertaa tänä vuonna), kohti vaaleja! 😀




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Musta joulu saapuu Etelä-Karjalaan

Etelä-Karjala elää raskaita aikoja. Hyvinvointialueen YT-neuvottelut ovat päättyneet ja lopputulos koskettaa meitä kaikkia. Lokakuussa alkaneet neuvottelut olivat laajat, neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 henkilöä ja alkuperäinen vähennystarve oli peräti 565 henkilötyövuotta. Neuvottelujen aikana etsittiin kuumeisesti vaihtoehtoja, jotta irtisanomisia voitaisiin välttää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti sopeutuskohteiden ideointiin ja heidän ehdotuksensa säästivät jopa 80 työpaikkaa. Silti lopputulos on raskas: enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää päättyy irtisanomisen kautta, lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatku ensi vuonna. Kokonaisuudessaan vakituinen henkilöstö vähenee jopa 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Nämä eivät ole vain numeroita – nämä ovat ihmisiä, perheitä ja ammattilaisia, jotka ovat tehneet arvokasta työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen.    Miksi tähän jouduttiin? Taustalla o...

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2025, Simpeleen kirkko

  Hyvät rautjärveläiset, arvoisat juhlavieraat, tänään me kokoonnumme yhteen juhlimaan Suomen itsenäisyyttä — maamme tärkeintä juhlapäivää. Täällä kirkossa, hiljaisuuden ja arvokkuuden keskellä, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä itsenäisyys meille merkitsee.   Eilen sain olla puhumassa Rautjärven 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Kerroin heille ajatuksia, joita olin kerännyt eri-ikäisiltä lapsilta siitä, mitä sana Suomi heille merkitsee. Nuo lasten vastaukset olivat ihania ja osuvia: luonto, järvet, metsät, puhtaus, turvallisuus ja Suomen lippu. Pienet, mutta merkitykselliset sanat.   Kun lapsi sanoo, että Suomessa on hyvä ja turvallinen olla, se on viesti meille aikuisille: olemme onnistuneet rakentamaan maan, jossa lapsen mieli saa levätä ja jossa arki on turvattua. Se on suuri kiitos heiltä, jotka ovat eläneet ennen meitä — ja myös muistutus siitä, että vastuu jatkuu meillä.   Itsenäisyyspäivänä meidän on hyvä muistaa menneitä sukupolvi...