Siirry pääsisältöön

Kohti aluevaaleja ja tulevia hyvinvointialueita

Vielä muutama kuukausi sitten olin varma, etten ole lähdössä mukaan näihin vaaleihin. Kiinnostusta kyllä vaaleja ja tulevaa aluevaltuustoa kohtaan riitti, mutta kuvittelin että en voisi asettua ehdolle koska työskentelen melko paljon Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirillä. Uskomukseni osoittautui kuitenkin vääräksi ja selvisi, että en ole esteellinen vaaleissa. Kiinnostus alkoi heti herätä, sillä nyt valitaan päättäjät jotka päättävät minulle hyvin merkityksillisistä asioista: sosiaali- ja terveystoimesta sekä pelastustoimesta. 

Aluvaaleissa valittavat päättäjät päättävät tulevaisuudessa muun muassa ensihoitoon liittyviä asioita. Kuva: SDP


Olen kouluttautunut ja työskennellyt sekä hoitoalalla että pelastustoimessa, joten työntekijän näkökulmasta hyvinvointialueen tuleva pelikenttä on minulle hyvin tuttu. Koen vahvuudeksi päätöksenteossa myös ymmärryksen käytännön työstä, se mikä on oikeasti mahdollista toteuttaa ja millaisia vaikutuksia päätöksillä voi olla ruohonjuuritasolla. Pelastustoimessa olen työskennellyt riskienhallinnassa, ollut mukana operatiivisessa pelastustoiminnassa ja sopimuspalokuntatoiminnassa. Terveydenhuollon puolella olen pääasiallisesti työskennellyt ensihoidossa ja päivystyksessä, mutta opintojeni ja työni kautta päässyt näkemään myös esimerkiksi vuodeosastojen ja kotihoidon arkea. 


Olen nähnyt läheltä sen, mitä käytännössä tapahtuu kun puhutaan resurssipulasta. Mitä käytännössä ihmiset puhuvat ja ajattelevat kun työtyytyväisyys ei ole kohdillaan eikä työssä voida enää hyvin. Olen nähnyt myös sen, mihin tilanteet voivat pahimmillaan johtaa. Työtyytyväisyys, työhyvinvointi ja resurssit kulkevat mielestäni käsikkäin. Ei sitä kutsuta enää tehokkuudeksi - niinkuin minullekin on todettu, jos yksi ihminen tekee kolmen ihmisen työt. Sitä kutsutaan ylikuormitukseksi. 


Lähden kohti aluvaaleja näillä teemoilla:

1. Turvallinen arki jokaiselle

2. Kuka meidät pelastaa jatkossa?

3. Miksi mieli saa särkyä, mutta jalka ei murtua?

4. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö

5. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi

6. Järjestöjen vahva rooli


Avaan tulevissa kirjoituksissani tarkemmin teemojeni sisältöä ja ajatuksiani niistä. 

Joten nyt jälleen (toista kertaa tänä vuonna), kohti vaaleja! 😀




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Minä, minä, minä

Rautjärven kunnanvaltuustossa 7.1.2025 kuultiin kunnallisneuvos Tuure Westisen kirjoittama runo, jonka nimi on Minä, minä, minä. Runo istui tuohon kokoukseen täydellisesti. Valitettavasti se kuvaa mielestäni myös hyvin tämän hetken maailmaa. Minä, minä, minä   Hyvinä aikoina on ”varaa” riidellä vängätä vastaan   kuka on oikeassa kuka väärässä   kuka on syyllinen kenen on vika   kuka keksi ensin kuka sanoi ensin   kuka kuuntelee kukaan ei kuuntele   kuka kuulee kuka kuulee väärin väärin haluaa ymmärtää   ihmekös tuo kun aina väärin päättävät aina väärin tekevät   itse olisin oikein tehnyt!  -Tuure Westinen Kenen oli lelu? Kuka leikki sillä ensin? (Kuva: Pxhere)   Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, mutta viime vuosina moni on varmasti pannut merkille, miten kansanedustajien, kunnanvaltuutettujen ja muiden poliitikkojen käytös on muuttunut. Yhä useammin nähdään tilanteita, joissa populistiset väitteet ja henkilökohtaiset hyök...

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Poliitikko – millaista kulttuuria haluat rakentaa tuleville sukupolville?

Millainen ihminen löytyy poliitikon takaa? Tämä kysymys ei vanhene vaalien jälkeen. Se ei liity pelkästään puolueisiin, titteleihin tai valittuihin paikkoihin. Se liittyy siihen, millaista ihmisyyttä me haluamme päätöksentekoon ja millaisia arvoja tuemme sanoillamme ja teoillamme.     Löytyykö sieltä utelias ja muita kunnioittavasti kohteleva ihminen, vai onko tavoitteena muiden epäonni ja vahingoittaminen? Kykeneekö poliitikko kompromisseihin vai uskooko hän omaan oikeassa olemiseen niin vahvasti, että on valmis käyttämään puolitotuuksia näyttääkseen itse urhealta? Rakentaako poliitikko omaa asemaansa muiden epäonnella, dramatisoimalla ja lietsomalla epäluuloa?     Hiitolanjoen ennallistaminen on yksi hienoimmista muistutuksista siitä, mitä voi tapahtua silloin kun kaikki vetävät yhtä köyttä samaan suuntaan. Minä uskon siihen, että politiikka voi olla yhteistyön, kuuntelemisen ja rakentamisen väline. Minä uskon, että jokainen voi valita haluaako olla ratkaisi ja...