Siirry pääsisältöön

Hiitolanjoen hurmassa – eikä suotta

Hiitolanjoki hurmasi viikonloppuna tuhansia ihmisiä monella tavalla. Suuri kiitos Rautjärven kunnan työntekijöille, viranhaltijoille, yhdistyksille, yrityksille sekä kaikille tavalla tai toisella Hiitolanjoki Hurmaa -tapahtuman järjestelyissä mukana olleille upeasta tapahtumasta. Erityiskiitokset ansaitsevat tapahtumataikuri Kristiina Pervilä-Andersson ja kunnan elinvoimatiimi – olette kultaa!

 

Rautjärvellä järjestettiin myös perjantaina Onnistumisia Itä-Suomesta kutsuvierasseminaari, jossa esiteltiin Itä-Suomen padonpurkuhankkeita ja täytyy todeta, että tilaisuudessa sai hyvin ylpeästi olla rautjärveläinen, sillä Hiitolanjoki oli selkeästi mittavin hanke, joka on monessa suunnannäyttäjä. Seminaarista monelle mieleen jäi Kalevalasta tuttu sananlasku Vesi on vanhin voitehistakosken kuohu katsehista". Ihminen on vuosisatojen ajan lumoutunut koskista ja lumoutuu yhä.

 

Hiitolanjoki -projekti aloitettiin jo vuonna 1999, silloin kun itse olin vielä alakoulussa. Olen siis päässyt mukaan vasta ihan viime metreillä, kun yhteinen sävel on alkanut löytymään ja kuokkaa on oltu lyömässä vihdoin maahan. Hiitolanjoen ennallistaminen on osoitus pitkäjänteisestä ja periksiantamattomasta työstä luonnon eteen, jonka vaikutukset alkavat meille vasta hiljalleen konkretisoitua. Tulevat sukupolvet saavat ylpeästi olla Hiitolanjoen varrella kasvaneita.

 

Rautjärven kunta julkaisi viikonloppuna minielokuvan Kaikille vapaa Hiitolanjoki, joka on katsottavissa verkossa. En ole pystynyt katsomaan elokuvaa vielä kertaakaan liikuttumatta siitä kyyneliin. Elokuva esitettiin ensimmäisen kerran Onnistumisia Itä-Suomesta seminaarissa ja tuolla en ollut ainoa, jonka silmäkulma kostui, niin merkittävä teko Hiitolanjoen vapauttaminen on myös valtakunnallisella tasolla.

 

Elokuvasta jäi mieleeni erityisesti muutama pointti. Elokuvassa Noora Jylhä toteaa hyvin Hiitolanjoen alueen olevan kokonaisuus, joka luo mahdollisuuksia uhanalaisten kalakantojen elpymisen ohella myös lasten ja aikuisten turvalliselle retkeilylle ja virkistäytymiselle. Alueen luontoarvot ovat kuitenkin loppuelämän ja seuraavien sukupolvien asioita, toteaa elokuvassa Mari Elal. Etenkin Marin sanat saavat minut joka kerta kyyneliin, on todella tehty jotain merkityksellistä – asioita, jotka vaikuttavat tulevien sukupolvien elämään. En välttämättä itse tule näkemään edes kaikkea, osa luonnon muutoksista voi tapahtua vasta minun jälkeeni, mutta tiedän että suunta on oikea.

 

Kun on hyvää tahtoa, voidaan tehdä historiallisia tekoja. Hiitolanjoen ympärillä on ollut valtavasti hyvää tahtoa, joka on johtanut historiallisiin tekoihin. Kiitos siitä kaikille teille mukana olleille jokisotureille! Pertti Salolaista (ministeri, WWF Suomen perustaja ja kunniapuheenjohtaja) lainatakseni: ”Siitä on koko Suomi iloinen!”

 

 

Josefina Nissilä

Kunnanhallituksen puheenjohtaja

Rautjärven kunta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Musta joulu saapuu Etelä-Karjalaan

Etelä-Karjala elää raskaita aikoja. Hyvinvointialueen YT-neuvottelut ovat päättyneet ja lopputulos koskettaa meitä kaikkia. Lokakuussa alkaneet neuvottelut olivat laajat, neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 henkilöä ja alkuperäinen vähennystarve oli peräti 565 henkilötyövuotta. Neuvottelujen aikana etsittiin kuumeisesti vaihtoehtoja, jotta irtisanomisia voitaisiin välttää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti sopeutuskohteiden ideointiin ja heidän ehdotuksensa säästivät jopa 80 työpaikkaa. Silti lopputulos on raskas: enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää päättyy irtisanomisen kautta, lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatku ensi vuonna. Kokonaisuudessaan vakituinen henkilöstö vähenee jopa 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Nämä eivät ole vain numeroita – nämä ovat ihmisiä, perheitä ja ammattilaisia, jotka ovat tehneet arvokasta työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen.    Miksi tähän jouduttiin? Taustalla o...

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2025, Simpeleen kirkko

  Hyvät rautjärveläiset, arvoisat juhlavieraat, tänään me kokoonnumme yhteen juhlimaan Suomen itsenäisyyttä — maamme tärkeintä juhlapäivää. Täällä kirkossa, hiljaisuuden ja arvokkuuden keskellä, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä itsenäisyys meille merkitsee.   Eilen sain olla puhumassa Rautjärven 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Kerroin heille ajatuksia, joita olin kerännyt eri-ikäisiltä lapsilta siitä, mitä sana Suomi heille merkitsee. Nuo lasten vastaukset olivat ihania ja osuvia: luonto, järvet, metsät, puhtaus, turvallisuus ja Suomen lippu. Pienet, mutta merkitykselliset sanat.   Kun lapsi sanoo, että Suomessa on hyvä ja turvallinen olla, se on viesti meille aikuisille: olemme onnistuneet rakentamaan maan, jossa lapsen mieli saa levätä ja jossa arki on turvattua. Se on suuri kiitos heiltä, jotka ovat eläneet ennen meitä — ja myös muistutus siitä, että vastuu jatkuu meillä.   Itsenäisyyspäivänä meidän on hyvä muistaa menneitä sukupolvi...