Kuka kasvattaisi lapsemme?

Lasten ja nuorten pahoinvointi on yhteiskunnan suurin haaste

Suomi tunnetaan hyvinvoinnin mallimaana, mutta todellisuus monille lapsille ja nuorille on kaukana ihanteesta. Viime vuosina pahoinvointi on kasvanut huolestuttavasti ja sen vaikutukset näkyvät kouluissa, perheissä sekä terveyspalveluissa. Meidän on tunnustettava ongelman vakavuus ja tehtävä määrätietoisia päätöksiä sen ratkaisemiseksi.

Suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi on kriisissä, eikä Etelä-Karjala ole sen osalta lintukoto. Tilastot kertovat karua kieltä: Lähes 15 % Rautjärven nuorista on kokeillut laittomia huumeita, yli 30 % kokee mieleiset harrastukset liian kalliiksi, alle 30 % kokee omaavansa hyvän keskusteluyhteyden vanhempiinsa ja alle 50 % on tyytyväisiä elämäänsä (Kouluterveyskysely 2023).

Nuorten pahoinvointi ei ole vain tilastoja, ne kertovat tarinan nuorista, jotka kokevat epävarmuutta, yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Tilastot viestivät myös vakavasta yhteiskunnallisesta kriisistä. Meidän on kysyttävä itseltämme: kenen vastuulla on kasvattaa lapsemme?

Kasvatusvastuu on vanhemmilla, mutta yhteiskunnan tehtävä on tukea siinä.

Pääasiallinen kasvatusvastuu on aina vanhemmilla

Vanhemmat ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin kulmakivi. He luovat perustan turvalliselle kasvuympäristölle, jossa lapsi voi oppia, kehittyä ja tuntea itsensä arvokkaaksi. Vanhempien läsnäolo, avoin vuorovaikutus ja tuki ovat ratkaisevan tärkeitä, sillä ne vaikuttavat suoraan nuoren itsetuntoon, mielenterveyteen ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Kun vanhemmat osallistuvat aktiivisesti lapsensa elämään – kuuntelevat, tukevat ja asettavat rajoja – nuori kokee olevansa tärkeä ja saa vahvan pohjan terveelle kasvulle. Perheen tarjoama tuki on myös avainasemassa päihteidenkäytön ehkäisyssä, harrastusmahdollisuuksien tukemisessa sekä syrjäytymisen torjunnassa.

Yhteiskunnan tehtävänä on tarjota vanhemmille riittävät tukipalvelut, jotta he voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla lastensa hyväksi. Siksi on tärkeää, että vanhemmat eivät jää yksin kasvatustehtävänsä kanssa, vaan heille tarjotaan apua ja ohjausta silloin, kun sitä tarvitaan.

Miksi pahoinvointi on lisääntynyt?

Lasten ja nuorten pahoinvointiin vaikuttavat monet tekijät, joista osa on yhteiskunnallisia ja osa henkilökohtaisia. Keskeisiä syitä ovat muun muassa:

• Mielenterveyden haasteet: Masennus, ahdistus ja uupumus ovat yhä yleisempiä nuorten keskuudessa.

• Koulupaineet ja suoritusvaatimukset: Monet nuoret kokevat koulussa kasvavaa stressiä ja epävarmuutta tulevaisuudestaan.

• Syrjäytyminen ja yksinäisyys: Yhteisöllisyyden väheneminen ja sosiaalisten suhteiden haasteet lisäävät nuorten kokemaa yksinäisyyttä.

• Perheiden haasteet: Taloudellinen epävarmuus, vanhempien uupumus ja perheiden hajoaminen vaikuttavat lasten hyvinvointiin.

• Päihteiden käyttö ja huono-osaisuuden periytyminen: Nuorten alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käyttö on edelleen merkittävä ongelma.

Mitkä ovat pahoinvoinnin seuraukset?

Kun lasten ja nuorten pahoinvointiin ei puututa ajoissa, sen vaikutukset voivat olla kauaskantoisia:

• Kasvavat mielenterveyden ongelmat, jotka vaikuttavat koko elämänkaareen.

• Opiskelumotivaation heikkeneminen, joka voi johtaa koulupudokkuuteen.

• Syrjäytyminen työelämästä, mikä heikentää yhteiskunnan kestävyyttä.

• Pahoinvoinnin siirtyminen sukupolvelta toiselle, ellei asiaan puututa riittävillä toimenpiteillä.

Nyt on toiminnan aika

Lasten ja nuorten hyvinvointi on koko yhteiskunnan tulevaisuuden perusta. Meidän on yhdessä varmistettava, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa terveessä, turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Pahoinvointia ei voi enää sivuuttaa – ratkaisuja on olemassa, mutta ne vaativat rohkeutta ja päättäväisyyttä. Nyt on aika tehdä päätöksiä, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen. Me voimme muuttaa suuntaa – mutta se vaatii tekoja, ei pelkkiä sanoja. 

Etelä-Karjalan malli, joka pohjautuu Islannin malliin, tarjoaa konkreettisen toimintatavan nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Islannin mallin avulla on onnistuttu vähentämään merkittävästi nuorten päihteidenkäyttöä ja vahvistamaan perheiden kasvatusvastuuta.

Etelä-Karjalassa mallia on suunniteltu koko maakuntaan, mutta sen käyttöönotto ja päätösprosessi on jäänyt jäihin. Tulevalla valtuustokaudella on aika nostaa tämä vaikuttava toimintamalli uudelleen esiin ja varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa turvallisen kasvuympäristön sekä parhaat eväät hyvään elämään. Nuorten pahoinvointi ei ratkea itsestään. Se vaatii konkreettisia tekoja ja poliittista tahtoa.

 Etelä-Karjalan mallin avulla voimme:

• Vähentää nuorten päihteidenkäyttöä ja siihen liittyviä lieveilmiöitä.

• Vahvistaa perheiden roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa.

• Tiivistää yhteistyötä kuntien, koulujen ja viranomaisten välillä.

• Luoda turvallisen kasvuympäristön, jossa nuoret voivat kehittyä ja löytää merkityksellisyyttä elämäänsä.

Meidän on tehtävä yhdessä työtä sen eteen, että nuorilla on parhaat mahdolliset olosuhteet kasvaa ja kehittyä. Nyt on oikea hetki toimia – Etelä-Karjalan mallin käyttöönotto ei voi enää odottaa.

Malliin voit tutustua lisää Etelä-Karjalan hyvinvointialueen verkkosivuilla:

Mikä oikeastaan on Islannin malli? Mitä me siitä hyötyisimme?

Islannin malli Etelä-Karjalaan -Seminaaritallenne