Siirry pääsisältöön

Pidetään vaalit reiluina ja turvallisina


Vaalit ovat demokratian juhlaa ja kampanjointi on tärkeä osa sitä. Kuntavaalit ja aluevaalit ovat meille kaikille mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiseksi yhteisömme kehittyy. Siksi on tärkeää, että kampanjointi on reilua, avointa ja asiallista ei mustamaalaavaa tai vastakkainasettelua lisäävää.


Rautjärvellä ja koko Etelä-Karjalassa meidän on syytä pitää kiinni hyvästä vaalikulttuurista. Ehdokkaana sitoudun tuomaan esiin omia tavoitteitani ja arvojani reilulla ja rakentavalla tavalla. Kampanjan aikana haluan keskittyä siihen, mitä voimme yhdessä tehdä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin, työllisyyden ja turvallisen arjen edistämiseksi.




Kuntaliitto ja puolueet ovat tehneet yhteisen linjauksen reiluista ja turvallisista vaaleista. Tämä on tärkeä viesti: vaalikampanjan voi teh asiallisesti, muita kunnioittaen ja keskittyen siihenmikä on oikeasti olennaista äänestäjille tarjottaviin vaihtoehtoihin ja ratkaisuihin.


Vuonna 2021 toteutettiin myös ”Kuntapäättäjänä käyttäydyn hyvin -kampanja, jossa muistutettiin sii, et vastuullinen ja kunnioittava käytös on tärkeää, niin vaalien aikaan kuin luottamustehtävissä toimiessa. Hyvä päätöksenteko perustuu avoimeen ja rakentavaan keskusteluun, ei vastakkainasetteluun.


Pidetään yhdessä huolta siitäettä Rautjärvellä ja Etelä-Karjalassa käydään reilut, asialliset ja turvalliset vaalit. Annetaan äänestäjille mahdollisuus keskittyä siihen, mitä me ehdokkaina voimme tarjota ja miten voimme kehittää aluettamme parhaiten yhdessä.

 

Haastan kaikki ehdokkaat mukaan toteuttamaan reilut ja turvalliset vaalit - koska kaiken voi tehdä reilummin!

 


Hyvää vaalikevättä toivottaen;
Josefina Nissilä

Alue- ja kuntavaaliehdokas

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Musta joulu saapuu Etelä-Karjalaan

Etelä-Karjala elää raskaita aikoja. Hyvinvointialueen YT-neuvottelut ovat päättyneet ja lopputulos koskettaa meitä kaikkia. Lokakuussa alkaneet neuvottelut olivat laajat, neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 henkilöä ja alkuperäinen vähennystarve oli peräti 565 henkilötyövuotta. Neuvottelujen aikana etsittiin kuumeisesti vaihtoehtoja, jotta irtisanomisia voitaisiin välttää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti sopeutuskohteiden ideointiin ja heidän ehdotuksensa säästivät jopa 80 työpaikkaa. Silti lopputulos on raskas: enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää päättyy irtisanomisen kautta, lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatku ensi vuonna. Kokonaisuudessaan vakituinen henkilöstö vähenee jopa 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Nämä eivät ole vain numeroita – nämä ovat ihmisiä, perheitä ja ammattilaisia, jotka ovat tehneet arvokasta työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen.    Miksi tähän jouduttiin? Taustalla o...

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2025, Simpeleen kirkko

  Hyvät rautjärveläiset, arvoisat juhlavieraat, tänään me kokoonnumme yhteen juhlimaan Suomen itsenäisyyttä — maamme tärkeintä juhlapäivää. Täällä kirkossa, hiljaisuuden ja arvokkuuden keskellä, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä itsenäisyys meille merkitsee.   Eilen sain olla puhumassa Rautjärven 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Kerroin heille ajatuksia, joita olin kerännyt eri-ikäisiltä lapsilta siitä, mitä sana Suomi heille merkitsee. Nuo lasten vastaukset olivat ihania ja osuvia: luonto, järvet, metsät, puhtaus, turvallisuus ja Suomen lippu. Pienet, mutta merkitykselliset sanat.   Kun lapsi sanoo, että Suomessa on hyvä ja turvallinen olla, se on viesti meille aikuisille: olemme onnistuneet rakentamaan maan, jossa lapsen mieli saa levätä ja jossa arki on turvattua. Se on suuri kiitos heiltä, jotka ovat eläneet ennen meitä — ja myös muistutus siitä, että vastuu jatkuu meillä.   Itsenäisyyspäivänä meidän on hyvä muistaa menneitä sukupolvi...