Siirry pääsisältöön

Päättäjä vai harhaanjohtaja?


Populismi kuntapolitiikassa – surullinen ilmiö, joka yleistyy vaalien alla


Vaalien lähestyessä populismi nostaa päätään myös kuntapolitiikassa. On surullista nähdä, kuinka moni turvautuu yksinkertaistettuihin iskulauseisiin ja katteettomiin lupauksiin sen sijaan, että keskustelu perustuisi faktoihin, vastuullisuuteen ja yhteistyöhön.


Populismille on ominaista se, että asioita esitetään mustavalkoisesti – monimutkaiset kysymykset yksinkertaistetaan ja ratkaisuiksi tarjotaan helppoja vastauksia. Kuntapolitiikassa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vaalilupauksia tehdään ilman realistista käsitystä kunnan taloudellisesta tilanteesta tai siitä, mitä päätösten taustalla oikeasti on.


Vastakkainasettelua ja harhaanjohtamista


Populistinen retoriikka pyrkii usein myös luomaan vastakkainasettelua: “Me ja he”, “kansa vastaan eliitti” tai “päättäjät eivät kuuntele tavallisia ihmisiä.” Tosiasiassa suurin osa kuntapoliitikoista tekee työtään vilpittömästi yhteisen hyvän eteen ja päätökset perustuvat laajaan valmisteluun ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa.


On vastuutonta antaa ymmärtää, että kaikki ongelmat olisivat ratkaistavissa yhdellä päätöksellä tai että kuntapäättäjät voisivat yksin päättää asioista ilman lakeja, budjettirajoitteita tai alueellisia yhteistyötarpeita. Tämä ei kuitenkaan estä populisteja esittämästä vaalilupauksia, jotka kuulostavat hyvältä, mutta joiden toteutuminen on käytännössä mahdotonta.


Kuntapolitiikka vaatii realismia ja yhteistyötä


Kuntapolitiikka on ennen kaikkea yhteistyötä. Rakentava ja vastuullinen päätöksenteko vaatii tietoa, keskustelua ja valmiutta kompromisseihin. Vastuullinen kuntapoliitikko ei lupaa kuuta taivaalta, vaan toimii sen mukaan, mikä on mahdollista ja mikä palvelee kuntalaisia parhaiten pitkällä tähtäimellä.


Populismi houkuttelee äänestäjiä tarjoamalla nopeita ratkaisuja ja vastauksia ilman todellista suunnitelmaa niiden toteuttamiseksi. Mutta kuntapolitiikka ei ole paikka tyhjille lupauksille – se on paikka, jossa tehdään aitoa, konkreettista ja pitkäjänteistä työtä kuntalaisten hyväksi.


Vaalien alla on tärkeää pysähtyä miettimään, mitkä lupaukset ovat realistisia ja mitkä vain vaalipuheita. Äänestäjänä kannattaa kysyä: Miten tämä ehdokas aikoo toteuttaa lupauksensa? Perustuuko hänen sanomansa faktoihin vai tunteisiin? Onko hänen tavoitteensa saavutettavissa vai pelkkää populismia?


Politiikassa tarvitaan rehellisyyttä, vastuullisuutta ja avointa keskustelua – ei populismia, joka uhkaa murentaa luottamusta päätöksentekoon ja demokraattiseen prosessiin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Musta joulu saapuu Etelä-Karjalaan

Etelä-Karjala elää raskaita aikoja. Hyvinvointialueen YT-neuvottelut ovat päättyneet ja lopputulos koskettaa meitä kaikkia. Lokakuussa alkaneet neuvottelut olivat laajat, neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 henkilöä ja alkuperäinen vähennystarve oli peräti 565 henkilötyövuotta. Neuvottelujen aikana etsittiin kuumeisesti vaihtoehtoja, jotta irtisanomisia voitaisiin välttää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti sopeutuskohteiden ideointiin ja heidän ehdotuksensa säästivät jopa 80 työpaikkaa. Silti lopputulos on raskas: enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää päättyy irtisanomisen kautta, lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatku ensi vuonna. Kokonaisuudessaan vakituinen henkilöstö vähenee jopa 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Nämä eivät ole vain numeroita – nämä ovat ihmisiä, perheitä ja ammattilaisia, jotka ovat tehneet arvokasta työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen.    Miksi tähän jouduttiin? Taustalla o...

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2025, Simpeleen kirkko

  Hyvät rautjärveläiset, arvoisat juhlavieraat, tänään me kokoonnumme yhteen juhlimaan Suomen itsenäisyyttä — maamme tärkeintä juhlapäivää. Täällä kirkossa, hiljaisuuden ja arvokkuuden keskellä, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä itsenäisyys meille merkitsee.   Eilen sain olla puhumassa Rautjärven 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Kerroin heille ajatuksia, joita olin kerännyt eri-ikäisiltä lapsilta siitä, mitä sana Suomi heille merkitsee. Nuo lasten vastaukset olivat ihania ja osuvia: luonto, järvet, metsät, puhtaus, turvallisuus ja Suomen lippu. Pienet, mutta merkitykselliset sanat.   Kun lapsi sanoo, että Suomessa on hyvä ja turvallinen olla, se on viesti meille aikuisille: olemme onnistuneet rakentamaan maan, jossa lapsen mieli saa levätä ja jossa arki on turvattua. Se on suuri kiitos heiltä, jotka ovat eläneet ennen meitä — ja myös muistutus siitä, että vastuu jatkuu meillä.   Itsenäisyyspäivänä meidän on hyvä muistaa menneitä sukupolvi...