Siirry pääsisältöön

Yrittäjyys, työllisyys ja lähipalvelut luovat arjen elinvoimaa

Viikonloppuna juhlimme paikallista elinvoimaa ja yrittäjyyttä yrittäjägaalassa. Etelä-Karjalan yrittäjägaalassa palkittiin Rautjärven vuoden yrittäjät sekä myös Rautjärven kunta palkittiin Etelä-Karjalan yrittäjäystävällisimpänä kuntana päivällä järjestetyssä Kunnallisjohdon seminaarissa. 

Tämä tunnustus lämmitti sydäntä ja oli samalla vahva viesti siitä, että olemme Rautjärvellä oikealla tiellä. Olemme viime vuosina kehittäneet vuoropuhelua yrittäjien kanssa ja pyrkineet rakentamaan kuntaa, jossa yrittäminen koetaan mahdolliseksi ja kannustetuksi. Lämpimät onnittelut vielä Rautjärven vuoden yrittäjille sekä kiitos kaikille jotka olette mahdollistaneet sen, että Rautjärvi on voinut kehittyä yrittäjäystävälliseksi kunnaksi.

Yrittäjyys ei ole vain taloudellinen kysymys - se on myös hyvinvointi- ja työllisyyskysymys. Kun yrittäjillä menee hyvin, syntyy kuntiin työpaikkoja, lähipalveluita säilyy ja paikkakunta pysyy elävänä. Tästä syystä on tärkeää, että kunta ei ainoastaan toimi hallinnollisena yksikkönä vaan aktiivisena kumppanina paikallisessa kehittämisessä.



Miten voimme vahvistaa tätä yhteistyötä entisestään?

Yksi tärkeä askel on jatkaa säännöllistä ja avointa vuoropuhelua yrittäjien ja kunnan välillä. Kuuntelu, keskustelu ja konkreettisten toiveiden huomioon ottaminen ovat avainasemassa. Yritysvierailut, avoimet tilaisuudet ja yhteiset kehittämisideat luovat siltoja, joiden kautta syntyy uusia mahdollisuuksia. 

Rautjärvellä on paljon potentiaalia - sekä osaamista ja tilaa uusille ideoille. Yrittäjiä voidaan tukea esimerkiksi sujuvilla lupaprosesseilla, tilaratkaisuilla, neuvonnalla ja yhteistyöllä koulutuksen kanssa. Lisäksi kunta voi olla aktiivinen verkostojen luoja: tuoda yhteen yrittäjiä, yhdistyksiä ja muita toimijoita, jotta syntyy uusia yhteistyön muotoja - kunnan järjestämät yrittäjätapaamiset ovat yksi esimerkki näistä. 

Kunta, jossa on helppo yrittää, on myös kunta, jossa on helppo elää. Lähipalvelut - kuten terveysasema, kirjasto, koulu, lukio tai harrastusmahdollisuudet ovat osa arjen kivijalkaa. Ne vaikuttavat suoraan siihen, millaisena ihmiset kokevat elämänsä turvallisuuden, sujuvuuden ja arvokkuuden. Lähipalvelut ja yrittäjyyden edellytykset kulkevat usein käsi kädessä - molempien tukeminen on investointi kunnan tulevaisuuteen.

Me emme ole vielä valmiita - eikä tarvitsekaan olla, mutta halu kehittyä on olemassa. Uskon siihen, että kun yhteisö tukee toisiaan, syntyy uusia mahdollisuuksia, uusia palveluita ja uutta toivoa. Pienikin kunta voi olla iso mahdollistaja. 


Olen täydellä sydämellä mukana rakentamassa turvallista ja elinvoimaista tulevaisuutta meille kaikille. Kerrothan minulle, jos jokin painaa mieltäsi.


-Josefina

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka voisi kellot seisauttaa ja tämän järjettömyyden pysäyttää?

  Hyvinvointialueet eivät toimineet täydellisellä rahoitusmallilla ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki tiesivät sen. Jo hyvinvointialueiden suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa asiantuntijat varoittivat, että rahoitusmalli on alimitoitettu ja että lopulta lasku tulee hoitohenkilöstölle, asiakkaille ja potilaille. Sen sijaan, että rahoitusmallia olisi tarkasteltu nopeasti uudelleen, päätettiin odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. Nyt me näemme, mitä tapahtuu. Näemme sen Etelä-Karjalassa, näemme sen Lapissa, näemme sen ympäri Suomea. Hoitajia irtisanotaan tilanteessa, jossa heistä on jo valmiiksi huutava pula. Perheiden, ikäihmisten, lasten ja sairastavien palvelut kapenevat. Turvallisuus horjuu — ei hoitohenkilöstön ja pelastajien takia, vaan siksi, ettei heitä ole enää riittävästi. Hallitus olisi voinut puuttua. Olisi pitänyt puuttua. On edelleen mahdollista puuttua — mutta aika ei ole meidän puolellamme. Tämä järjettömyys tulee pysäyttää nyt heti, aikaa ei ole enää odottaa. ...

Musta joulu saapuu Etelä-Karjalaan

Etelä-Karjala elää raskaita aikoja. Hyvinvointialueen YT-neuvottelut ovat päättyneet ja lopputulos koskettaa meitä kaikkia. Lokakuussa alkaneet neuvottelut olivat laajat, neuvotteluiden piirissä oli noin 5 500 henkilöä ja alkuperäinen vähennystarve oli peräti 565 henkilötyövuotta. Neuvottelujen aikana etsittiin kuumeisesti vaihtoehtoja, jotta irtisanomisia voitaisiin välttää. Henkilöstö osallistui aktiivisesti sopeutuskohteiden ideointiin ja heidän ehdotuksensa säästivät jopa 80 työpaikkaa. Silti lopputulos on raskas: enintään 317 vakituista virkaa ja tehtävää päättyy irtisanomisen kautta, lisäksi 81 tehtävää jätetään täyttämättä ja noin 140 määräaikaista työsuhdetta ei jatku ensi vuonna. Kokonaisuudessaan vakituinen henkilöstö vähenee jopa 7 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä. Nämä eivät ole vain numeroita – nämä ovat ihmisiä, perheitä ja ammattilaisia, jotka ovat tehneet arvokasta työtä meidän kaikkien hyvinvoinnin eteen.    Miksi tähän jouduttiin? Taustalla o...

Itsenäisyyspäivän puhe 6.12.2025, Simpeleen kirkko

  Hyvät rautjärveläiset, arvoisat juhlavieraat, tänään me kokoonnumme yhteen juhlimaan Suomen itsenäisyyttä — maamme tärkeintä juhlapäivää. Täällä kirkossa, hiljaisuuden ja arvokkuuden keskellä, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä itsenäisyys meille merkitsee.   Eilen sain olla puhumassa Rautjärven 6.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa. Kerroin heille ajatuksia, joita olin kerännyt eri-ikäisiltä lapsilta siitä, mitä sana Suomi heille merkitsee. Nuo lasten vastaukset olivat ihania ja osuvia: luonto, järvet, metsät, puhtaus, turvallisuus ja Suomen lippu. Pienet, mutta merkitykselliset sanat.   Kun lapsi sanoo, että Suomessa on hyvä ja turvallinen olla, se on viesti meille aikuisille: olemme onnistuneet rakentamaan maan, jossa lapsen mieli saa levätä ja jossa arki on turvattua. Se on suuri kiitos heiltä, jotka ovat eläneet ennen meitä — ja myös muistutus siitä, että vastuu jatkuu meillä.   Itsenäisyyspäivänä meidän on hyvä muistaa menneitä sukupolvi...