Josefina Nissilä SDP

 

Olen  helmikuun aikana  allekirjoittanut suostumukseni asettua ehdokkaaksi  kevään 2025  kuntavaaleihin Rautjärvell ä  sekä aluevaaleihin Etelä-Karjalan hyvinvointialueell a .  Ilmoitin vuoden 2024 loppu puolella, että en ole asettumassa ehdolle kumpaankaan vaaleista. Tuolloin , sekä  vielä  kuukausi  sitten olin vahvasti tätä mieltä, kyseessä ei ollut siis mikään vaalitemppu – vaikka moni niin varmasti haluaakin uskoa.  Vuodet politiikassa ja sen ulkopuolella ovat opettaneet minulle, että näkemyksiä voi ja pitää tarkistaa, kun maailma ympärillä muuttuu.  Mielipiteet muuttuvat, mutta arvot pysyvät.   Päätökseni asettua ehdolle perustuu vahvaan uskoon siitä, että minulla on edelleen annettavaa päätöksentekijänä. Vaikka viimeisen vuoden aikana matkalla on ollut reilusti haasteita ja kampitusyrityksiä, olen päättänyt kulkea eteenpäin pää pystyssä ja sydän paikallaan.  Haluan olla mukana varmistamassa, että päätöksenteossa on ...

Rautjärven kunnanvaltuustossa 7.1.2025 kuultiin kunnallisneuvos Tuure Westisen kirjoittama runo, jonka nimi on Minä, minä, minä. Runo istui tuohon kokoukseen täydellisesti. Valitettavasti se kuvaa mielestäni myös hyvin tämän hetken maailmaa. Minä, minä, minä   Hyvinä aikoina on ”varaa” riidellä vängätä vastaan   kuka on oikeassa kuka väärässä   kuka on syyllinen kenen on vika   kuka keksi ensin kuka sanoi ensin   kuka kuuntelee kukaan ei kuuntele   kuka kuulee kuka kuulee väärin väärin haluaa ymmärtää   ihmekös tuo kun aina väärin päättävät aina väärin tekevät   itse olisin oikein tehnyt!  -Tuure Westinen Kenen oli lelu? Kuka leikki sillä ensin? (Kuva: Pxhere)   Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, mutta viime vuosina moni on varmasti pannut merkille, miten kansanedustajien, kunnanvaltuutettujen ja muiden poliitikkojen käytös on muuttunut. Yhä useammin nähdään tilanteita, joissa populistiset väitteet ja henkilökohtaiset hyök...

Hiitolanjoki hurmasi viikonloppuna tuhansia ihmisiä monella tavalla. Suuri kiitos Rautjärven kunnan työntekijöille, viranhaltijoille, yhdistyksille, yrityksille sekä kaikille tavalla tai toisella Hiitolanjoki Hurmaa -tapahtuman järjestelyissä mukana olleille upeasta tapahtumasta. Erityiskiitokset ansaitsevat tapahtumataikuri Kristiina Pervilä-Andersson ja kunnan elinvoimatiimi – olette kultaa!   Rautjärvellä järjestettiin myös perjantaina Onnistumisia Itä-Suomesta kutsuvierasseminaari, jossa esiteltiin Itä-Suomen padonpurkuhankkeita ja täytyy todeta, että tilaisuudessa sai hyvin ylpeästi olla rautjärveläinen, sillä Hiitolanjoki oli selkeästi mittavin hanke, joka on monessa suunnannäyttäjä. Seminaarista monelle mieleen jäi Kalevalasta tuttu sananlasku ” Vesi  on  vanhin voitehista ,  kosken kuohu  katsehista". Ihminen on vuosisatojen ajan lumoutunut koskista ja lumoutuu yhä.   Hiitolanjoki -projekti aloitettiin jo vuonna 1999, silloin kun itse olin v...

Pääsin kirjoittamaan Demarinuorten vierasblogiin pelastajapulasta. Tässä vielä juttu myös tänne miun blogin puolelle, jos et oo jo käynyt Demarinuorten sivuilta lukemassa 😊 Suomea uhkaa pelastajapula, joka voi pahimmillaan johtaa tilanteeseen, jossa apu ei saavu ajoissa paikalle. Pelastustoimessa on tapahtunut viime vuosina radikaaleja muutoksia, muun muassa varallaolojärjestelmän purkaantuessa, jotka ovat kiihdyttäneet alan ongelmia. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä Suomi tarvitsee jopa 2500 uutta pelastajaa, mutta uusia pelastajia valmistuu sisäministeriön mukaan esimerkiksi tänä vuonna arviolta vain noin 129. Mitä sitten pelastajapulalle voidaan tehdä? Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia kaikista jo nyt alalla työskentelevistä pelastajista mahdollisimman hyvin. Meillä on paljon alueita, joilla palkkaus on hävettävällä tasolla, pelastuslaitoksien sisällä on johtamisongelmia ja työhyvinvointi on äärimmäisen heikkoa. Pelastajien kanssa tulee tehdä urasuunnitelma pahan päivän va...

Pelastustoimi koostuu pelastusalan ammattilaisista ja sopimuspalokuntalaisista. Vuonna 2018 hälytyskelpoisten sopimuspalokuntalaisten määrä Suomessa oli noin 15 000 ja päätoimisia pelastajia on noin 4 000 henkilöä. Sopimuspalokunnat huolehtivat keskeisesti erityisesti harvaan asutun Suomen pelastustoimesta. Suomen pinta-alasta noin 90 % on aluetta, jossa pelastustoimen ensilähdön huolehtii sopimuspalokunta.  Sopimuspalokuntalaisten rooli Suomen pelastustoimen kannalta on siis hyvinkin merkittävä, etenkin juuri harvaan asutuilla alueilla. Oman näkemykseni mukaan juuri harvaan asutuilla alueilla ongelmana on etenkin uusien sopimuspalokuntalaisten saaminen mukaan toimintaa, nuorten muuttaessa kaupunkeihin töiden ja opiskeluiden perässä.  Pelastustoimessa on tapahtunut viime vuosina radikaaleja muutoksia, muun muassa varallaolojärjestelmän purkaantuessa, joka on osaltaan kiihdyttänyt ongelmaa. Etenkin juuri harvaan asutuilla alueilla varallaolojärjestelmän lopettaminen ...